On luonnollista, että meistä tulee terveystietoisempia vanhetessa, ja tähän on olemassa useita eri syitä.

On ilmeistä, että tiettyjen sairauksien riski kasvaa iän myötä. 'Terveysvaroitus' kohdistetaan yleensä yli 40-vuotiaille ja heitä kehoitetaan ryhtymään toimenpiteisiin tiettyjen sairauksien estämiseksi; tämä voi oikeutetutsti lisätä valppautta terveysasioita kohtaan.

Tuleeko terveystapoja siis parantaa mitä vanhemmaksi tulemme. Onko olemassa tiettyjä elämäntapamuutoksia tai -seikkoja, joita tulisi huomioida tietyn iän ohittaessa?

Lääkärin tarkistukset

Kuten yllä mainittu, tiettyjen sairauksien todennäköisyydet kasvavat vanhetessa. Näihin kuuluu muun muassa sydän- ja verisuonitaudit kuten korkea verenpaine ja angina, näköongelmat kuten silmäbpainetauti, ja diabetes.

Vaihdevuodet luonnollisesti aiheuttavat naisilla tiettyjä oireita, ja yli 50-vuotiailla miehillä taas eturauhasen ongelmien, kuten eturauhasen liikakasvun, riski kasvaa.

Keskeinen asia terveysongelmien aikaisessa huomioimisessa ja tarvittaessa niiden hoitamisessa on varmistaa, että käy säännöllisesti lääkärintarkastuksissa. Tämä on asia, jota kohtaan on muutettava asennetta ikääntyessä. Nuorena aikuisena tapaamme hakeutua lääkärille, jos huomaamme merkittävää näyttöä ongelmasta. Mutta ikääntyessä ajoittaiset tarkastukset voivat olla hyödyllisiä auttamaan tunnistamaan ikään liittyvät terveysongelmat ennen kuin ne pääsevät kehittymään.

On hyvä myös käydä läpi lääkärin kanssa, kuinka usein olisi syytä käydä 'ennaltaehkäisevissä' tarkastuksissa. Tähän vaikuttaa yleensä se, onko sinulla jo jotain olemassa olevia sairauksia.

Elämäntapavalinnat

Tulisiko meidän toteuttaa terveempiä elämäntapoja mitä vanhemmaksi tulemme?

Todellisuudessa säännöllinen liikunta sekä terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio on tärkeää iästä riippumatta. Mutta koska huonojen elämäntapojen vaikutukset eivät välttämättä ilmene kuin vasta vanhetessa, ei kaikki meistä sisällytä terveitä elämäntapoja rutiineihin ennen tiettyä ikää.

Vaivannäkö elämäntapojen huonosta terveelliseksi on erittäin tärkeää ja sillä voi luonnollisesti olla suuri positiivinen vaikutus terveyteen pitkäaikaisesti, olimme sitten minkä ikäisiä tahansa.

Terveellisten elämäntapojen oppiminen on siis tärkeää aikaisin. Mitä pidempään jätät varoittelut huomioimatta, sitä vaikeampaa  on muuttaa tapoja myöhemmin.

Kaksikymppisenä tehdyillä valinnoilla, kuten kuinka paljon alkoholia käyttää ja tupakoiko vai ei, voi olla haitallinen vaikutus terveyteesi myöhemmin. Tupakointi ja liiallinen alkoholin käyttö voivat aiheuttaa pitkäaikaista haittaa, joka joissain tapauksissa saattaa olla pysyvää.

Siispä tosiasiassa, etrveitä elämäntapoja ei tulisi pelkästään huomioida ikääntyessä vaan ne tulee ottaa osaksi päivittäistä rutiinia niin pian kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tupakoinnin lopettamista ja käyttämällä alkoholia vain kohtuullisesti (ei yli 14 (miehillä) tai 7 (naisilla) annosta viikossa).

Tulisiko kuidun syömistä lisätä?

Lyhyesti sanottuna, kyllä.

Kuten jo mainittu, monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio on tärkeää jokaisessa elämänvaiheessa. On kuitenkin myös tärkeää muistaa, että vanhetessa aineenvaihdunta hidastuu luonnollisesti, mikä tarkoittaa, että emme tarvitse yhtä paljoa energiaa kaloreista kuin nuorempana. Vatsassa tapahtuvat muutokset vanhetessa tarkoittavat myös sitä, että kehomme eivät pysty ottamaan ravinteita samalla tavalla talteen syömästämme ruuasta kuin aikaisemmin.

Tästä syystä kuitu on hyvin tärkeää ikääntyessä. Ruokavalio, joka sisältää riittävästi kuitua, auttaa hidastamaan ruuan kulkua ruuansulatuskanavan läpi. Tämä auttaa kuluttamiemme kaloreiden pidemmälle menemisen edistämällä entistä vakaamman ja hitaamman energian vapautumisen. Mutta se myös varmistaa, että vatsalla on enemmän aikaa sulattaa ruuasta tarvittavat aineet.

Kuidun lisähyöty on se, että se myös madaltaa kolesterolia ja auttaa ylläpitämään terveen painon. Kuidun riittävä saanti on siis tärkeää iästä riippumatta, mutta erityisesti vanhemmalla iällä.

Täytyykö liikuntaa lisätä?

Vanhetessa nivelistä tulee entistä alttiimpia kulumiselle ja luidemme mineraalipitoisuus alkaa luonnollisesti laskea, mikä tekee niistä alttiimpia murtumiselle.

Tarkoittaako tämä sitä, että tätä kompensoidakseen tulee lisätä liikunnan intensiivisyyttä?

Jos harrastat jo tarpeeksi liikuntaa, niin ei. 

Jos sinulla ei ole liikuntarajoitteita tai sairauksia, jotka voivat estää liikkumista, tulee sinun vain jatkaa liikunnan harrastamista samaan tapaan kuin tällä hetkellä.

Tässäkin asiassa liikunnan hyödyt saattavat tulla huomattavimmiksi myöhemmin elämän aikana, mikä saattaa tehdä liikunnan tarpeesta tärkeämpää. Hyvän, pitkäaikaisen terveyden takaamisen halpottamiseksi säännöllinen liikunta on kuitenkin tapa, joka tulisi aloittaa aikaisin ja pitää sitä yllä myöhemminkin.

Liikuntasuositukset yli 65-vuotiaille ovat samat kuin 19-64-vuotiaille: 150 minuuttia kohtalaista tai 75 minuuttia raskasta aerobista liikuntaa viikossa sekä lisäksi lihaskuntoharjoittelua vähintään kaksi kertaa viikossa.