Koska migreeni usein aiheuttaa lukuisia ennalta arvaamattomissa olevia oireita, voi siten olla aikamoinen haaste migreenistä kärsiville, kuvailla tuntemuksiaan jollekin toiselle henkilölle.

Sen lisäksi, jokaisen tuntemukset saattavat olla hyvin omakohtaisia, joten kohtaus etenee ja tuntuu hyvin erilaiselta henkilöstä riippuen.

Yksi tuntemus, joka on helppo arvata, on kova päänsärky. Siksi termejä "migreeni" ja “kova päänsärky” saatetaan käyttää (virheellisesti) samoissa yhteyksissä.

Tästä johtuen useat migreenistä kärsivistä ihmisistä saattavat viivästyttää hoitoon hakeutumistaan tai jopa jättää kokonaan varaamatta ajan lääkärille.

Migreeni ja päänsärky eivät kuitenkaan ole sama asia. Tosiasiassa, huomattavassa määrässä migreenitapauksia, ei edes liity päänsärkyä. Tästä kerromme lisää myöhemmin artikkelissamme.

Olemme haastatelleet migreeniin liittyen kahta asiaan vihkiytynyttä asiantuntijaa:

Rebekah Aitchison, Migraine Action järjestön tiedottajaa;

sekä Dr Jud Pearson, National Migraine Centre lääkäriä.

Artikkelissa autamme määrittelemään migreenin tarkemmin sekä millaisissa muodoissa se saattaa esiintyä. Sen lisäksi käymme läpi, kuinka migreeni voidaan huomata ja tehokkaasti lääkitä, ennen kuin koko oireiden kirjo pääsee valloilleen.

Enemmän kuin vain päänsärky

Ensimmäisenä on tärkeää selvittää, mikä tekee migreenistä migreenin ja kuinka se eroaa kovasta päänsärystä.

“Migreeniä esiintyy laajalla skaalalla ja sen vakavuusaste voi vaihdella edestakaisin”, kertoo Dr Pearson. “Ehkäpä paras tapa kuvailla migreeniin kuuluvaa päänsärkyä on se, että sen kipu lamaannuttaa päivittäisen toiminnan.”

Migreeni saattaa myös vaikuttaa muissa osissa kehoa, ei ainoastaan päässä:

“Migreeni on muutakin kuin “vain päänsärky”, kertoo Rebekah. “Se on monimutkainen neurologinen sairaus, joka saattaa vaikuttaa koko kehoon ja tuloksena syntyy useita oireita, kuten päänsärkyä. Toisinaan päänsärkyä ei kuitenkaan esiinny lainkaan. Migreeni saatetaan vahingossa yhdistää toisiin sairauksiin ja se saattaa vaikuttaa ihmisiin monin eri tavoin.”

“Hemipleginen migreeni esimerkiksi jäljittelee aivohalvauksen oireita, kun taas vatsamigreeniä usein hoidetaan virheellisesti ärtyvän suolen oireyhtymänä (IBS) tai muina vatsan sairauksina.”  

Rebekahin mukaan syyt siihen, miksi jotkut ihmiset kärsivät migreenistä ja toiset taas eivät, on vielä selvittämättä:

“Tutkimukset ovat edelleen kesken, mutta tällä hetkellä ei ole selvillä, mikä aiheuttaa migreenin. Ei ole olemassa selvää testiä sairauden diagnosoimiseksi ja tällä hetkellä siihen ei myöskään ole parannusta. On kuitenkin olemassa useita keinoja hallita sairautta ja vähentää sen vaikutuksia ja näin vähentäen sen häiritsevyyttä jokapäiväisessä elämässä.”

Auran ominaisuudet

Aura on ehkäpä kaikista migreenin muodoista vaikeimmin kuvailtavissa. Usein se aiheuttaa monenlaisia erilaisia signaaleja, jotka varoittavat sen alkamisesta. Rebekah’n mukaan:

“Aurallinen migreeni on yhteisnimitys, joka on annettu neurologisten oireiden useille tyypeille, kuten näkökenttäpuutokset, mutta myös puutumiset, puhehäiriöt ja jopa toispuoleinen ohimenevä halvaus, joka saattaa esiintyä juuri ennen tai migreenipäänsäryn aikana.”

“Jotkut saattavat luulla, että Aurallinen migreeni esiintyy ainoastaan näkökentässä  (esimerkiksi sahalaidat näkökentässä, kirkkaat valot ja niin edelleen). Tästä syystä useat saattavat kokea aurallisen migreenin oireita ilman, että ymmärtävät sen olevan osa auraa.”

Siitä huolimatta kaikki migreenikohtauksen saaneista eivät välttämättä koe auraa. Itseasiassa tällaisia ihmisiä on ainoastaan vähemmistö: “Migreeni ilman auraan on paljon yleisempi tapaus.”, Dr Pearson kertoo. “80 prosenttia tai sitä enemmän henkilöistä, joilla on migreeni, eivät koe auraa.”

Hoida kohtaus aikaisessa vaiheessa

Migreenikohtauksen oireiden aikainen tunnistaminen on ehkäpä paras ase taistella kohtausta vastaan, koska näin kohtauksen iskemiseen pystytään vastaamaan hoidolla, ennen kuin kohtaus on jo päällä ja voimakkaimmillaan.

“Kohtauksen hoito ajoissa on tärkeää. Oireiden alkaessa, mahdollisimman nopea lääkitys tehoaa kohtaukseen parhaiten.”, Dr Pearson kertoo. “Syö välipala ja juo nestettä, mikäli vain pystyt. Ota myös 10 mg domperidonea ja 600 mg-900 mg aspiriinia. Aspiriini tulisi liuottaa makeaan ja kuplivaan juomaan, joka mielellään on kofeiinipitoista.”

Rebekah ohjeistaa seuraavanlaisesti: “Tavallisesti ohjeistetaan ottamaan lääkitys niin pian kuin mahdollista, aikaisten varoitusmerkkien ilmaantuessa, ennen kuin suoliston toiminta lamaantuu, (jolloin vatsan tyhjeneminen viivästyy ja saattaa rajoittaa lääkkeen imeytymistä ja saattaa tuoda mukanaan erilaisia oireita, kuten pahoinvointia ja oksentelua). Lääkkeen otto kuplivaan juomaan liuotettuna on suositeltavaa, jotta imeytyminen helpottuisi.”

Sen lisäksi on tärkeää levätä ajoissa, jotta oireet eivät pahenisi. Rebekah kuvailee tilannetta seuraavanlaisesti:

“Useat migreenistä kärsivät yrittävät jatkaa eteenpäin migreenin aikaisista oireista huolimatta ja lepäävät vasta siinä vaiheessa, kun kohtaus muuttuu sietämättömäksi. Kuitenkin useille tämä saattaa johtaa kohtauksen pitkittymiseen tai oireiden pahentumiseen.”

“Suosittelemme migreenistä kärsiville, että he siirtyisivät turvalliseen paikkaa, jossa heillä on valmiina kaikki tarvitttava (pimeä ja viileä huone, tai tila, jossa he voivat levätä makuullaan kuumavesipullon kanssa). Tämä kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti, jotta kohtauksen vakavuus ja pituus vähenisi.”

Kuka on muita alttiimpi?

Arviolta 65-80 prosenttia migreenistä kärsivistä henkilöistä on naisia. “Ensimmäinen kohtaus yleisimmin esiintyy puberteetin ja vaihdevuosien välissä.”, Dr Pearson kertoo. “Useissa tapauksissa hormonikierto on yksi tavallisimpia migreenin laukaisevia tekijöitä, mutta ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa.”

Tämä saattaa selittää, miksi migreeni on yleisempää naisilla kuin miehillä. Rebekah’n mukaan:

“Alle 12-vuotiailla tytöillä ja pojilla esiintyy yhtä todennäköisesti migreeniä. Puberteetin aikana, (jolloin usein esiintyy ensimmäinen migreenikohtaus), naispuolisten henkilöiden kohtaukset lisääntyvät, pääasiallisesti hormonitoiminnasta johtuen. Kuitenkaan kuukautiskierto ei ole laukaiseva tekijä kaikilla naisilla. Tästä syystä päiväkirjan pitäminen on hyvä keino kohtauksista kärsiville tunnistaa kohtauksen laukaisevat tekijät ja keinot estää kohtauksen alkaminen. Näin tilanteita ja ärsytystä voidaan mahdollisesti ennalta estää ja pitää kohtaukset hallinnassa. Vaihdevuosien jälkeen migreenikohtaukset ovat yhtä tavallisia niin miehillä kuin naisillakin.”  

Voiko migreenistä päästä täysin eroon?

Kuten muutkin krooniset sairaukset, migreenin taso voi muuttua vuosien saatossa. Dr Pearsonin mukaan: “Migreeni saattaa lieventyä ikääntyessä, ja joillekin ikäihmisille oireet saattavat muuttua hiljaisen migreenin suuntaan (jolloin aurallisen migreenin oireet ilmenevät, mutta päänsärky ei)".

Rebekah kuitenkin muistuttaa, että jokainen tapaus on omanlaisensa, ja valitettavasti kaikkilla migreenikohtaukset eivät harvene ajan kuluessa.

“On tärkeää keskustella oman lääkärin kanssa muutoksista migreenikohtauksissa. Ennen kuin keksitään parannuskeino migreeniin, laukaisevien tekijöiden tunnistaminen, aikaisten varoitusmerkkien huomaaminen sekä nopea lääkitys ovat parhaimmat keinot hallita sairautta.”

Voiko lääkäri auttaa?

Kyllä voi. Useat ihmiset, jotka kärsivät migreenistä, saattavat luulla että särkylääkkeiden lisäksi ei ole juuri muuta apua särkyyn. On kuitenkin olemassa muitakin vaihtoehtoja.

“Akuuttiin hoitoon on olemassa lääkärin määräämiä reseptilääkkeitä, kuten myös ennaltaehkäisevää lääkitystä.”, Dr Pearson selventää. “Sellaisille henkilöille, jotka ovat jo kokeilleet kaikkea mahdollista hoitoon, ja reseptilääkitys ei ole tuonut tarvittavaa helpotusta, lääkäri saattaa kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon.”

Dr Pearson myös varoittaa, että joidenkin lääkkeiden liiallinen käyttö saattaa johtaa oireiden pahenemiseen. Tästä syystä, mikäli migreenikohtauksia esiintyy tasaisin väliajoin, asiantuntijan apu on suositeltavaa:

“Lääkityksen liiallisen käytön mahdolliset riskit on tärkeää tiedostaa, koska se saattaa koitua todelliseksi ongelmaksi. Sellaiset henkilöt, jotka kärsivät migreenistä useammin kuin 2-3 kertaa viikossa, saattavat itsensä riskiin migreenin lisääntymiselle, mikäli jatkavat lääkkeen ottoa.”  

“Sellaiset henkilöt, jotka sopivat tähän kategoriaan, toisenlainen hoito saattaa olla tarpeellista; tästä syystä on erittäin tärkeää tavata lääkäri, joka voi tarvittaessa ohjata migreenistä kärsivän erikoissairaanhoitoon.”