Unettomuus

Mikä on unettomuus?

Unettomuus on yleinen unihäiriö, joka vaikeuttaa nukahtamista tai unessa pysymistä. Unen puute (tai laadukkaan unen puute) voi aiheuttaa päiväväsymystä, ärtyneisyyttä ja ahdistusta. Jatkuva unettomuus on myös yhdistetty liikalihavuuteen, aineenvaihduntasairauksiin ^[1], diabetekseen ja masennukseen.

Unettomuutta on kahta tyyppiä: primaarinen eli ensisijainen ja sekundaarinen eli toissijainen unettomuus. Jos sinulla on ensisijainen unettomuus, se johtuu melatoniinin (unihormonin) puutteesta, eikä se liity mihinkään muuhun terveydentilaan tai sairauteen tai lääkkeisiin. Toissijainen unettomuus tarkoittaa tilaa, jossa unettomuudestasi on vastuussa toinen fyysinen terveystekijä. Jos sinulla on unihäiriöitä esimerkiksi siksi, että juot paljon alkoholia myöhään illalla, tämä on toissijaista unettomuutta. Mutta jos sinulla on univaikeuksia stressin, valo- tai ääniherkkyyden tai uniaikataulusi muutosten vuoksi, tämä on ensisijaista unettomuutta.

Unettomuus voi kestää yhden yön tai jatkua kuukausia tai vuosia. Mitä pidempään elät hoitamattomana unettomuuden kanssa, sitä todennäköisemmin sinulle kehittyy toissijaisia ​​ongelmia, kuten masennusta tai sydän- ja verisuonitauteja.

Ketkä kärsivät unettomuudesta?

Kuka tahansa voi kokea unettomuutta. Se on yleistä sekä aikuisilla että nuorilla ja se liittyy usein elämäntottumuksiin, työoloihin tai uniympäristöön. Ahdistus voi myös aiheuttaa unettomuutta.

Ensisijaista unettomuutta kokevat kuitenkin useammin yli 55-vuotiaat ihmiset, koska iän myötä melatoniinitasomme laskee luonnollisesti. Circadinin kaltaiset hoidot on erityisesti lisensoitu yli 55-vuotiaiden unettomuuden hoitoon. Kun sitä määrätään ihmisille, joilla ei ole ensisijaista unettomuutta tai jotka ovat alle 55-vuotiaita, se on niin kutsuttua “off-label” -käyttöä.

Kuinka yleistä unettomuus on?

Unettomuus on yleinen vaiva. Tutkimukset osoittavat, että 10–30 % ^[1] aikuisista kärsii jatkuvasta unettomuudesta jossain vaiheessa elämäänsä. Unettomuuden uskotaan olevan yleisintä iäkkäillä ihmisillä, ja yhden arvion mukaan lähes 50% ^[2] heistä kokee jonkinasteista unettomuutta.

Teini-ikäiset ovat myös riskiryhmä, ja yhdessä 16–19-vuotiailla suoritetussa tutkimuksessa 23% ^[3] kärsi jonkinlaisesta unettomuudesta. Raskaana olevien naisten analyysissä puolestaan havaittiin, että 52 % ilmoitti kärsineensä unettomuudesta jossain vaiheessa raskauden aikana. ^[4]

Mikä aiheuttaa unettomuutta?

Unettomuuden taustalla voi olla monia tekijöitä. Lääkärit luokittelevatkin unettomuuden sen syiden mukaan:

• Primaarinen eli ensisijainen unettomuus tarkoittaa, että unettomuutesi ei liity mihinkään muuhun lääketieteelliseen ongelmaan.
• Sekundaarinen eli toissijainen unettomuus johtuu terveysongelmista tai päihteiden käytöstä.

Ensisijainen unettomuus liittyy usein suuriin elämäntapahtumiin, kuten muuttoon, uuden työn aloittamiseen, rutiinin muutoksiin tai melatoniinitason laskuun.

Joten esimerkiksi makuuhuoneesi valo, melu ja lämpötila voivat estää sinua nukahtamasta. Uniaikataulusi muuttuminen esimerkiksi aikaerorasituksen eli jet lagin, vuorotyön tai uuden vauvan muodossa voivat kaikki niin ikään vaikuttaa unesi laatuun ja aiheuttaa unettomuutta. On myös jonkin verran viitteitä, että unettomuus voi olla geneettistä ja periytyä perheissä.^[1]

Vanhemmat ihmiset kärsivät todennäköisemmin ensisijaisesta unettomuudesta, koska iän myötä elimistö tuottaa vähemmän unihormonia eli melatoniinia. Melatoniini auttaa pitämään unesi säännöllisenä.

Toissijainen unettomuus on yleistä, jos juot kofeiinia lähellä nukkumaanmenoa, käytät huumeita tai juot alkoholia illalla. Jopa reseptivapaat lääkkeet kuten nuha- ja allergialääkkeet voivat aiheuttaa unettomuutta.

Myös mielenterveysongelmat liittyvät unettomuuteen. Unettomuus on yleistä ihmisillä, jotka kärsivät masennuksesta, ahdistuneisuudesta tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä (ADHD).

Myös sairaudet kuten kilpirauhasen liikatoiminta, uniapnea ja levottomien jalkojen oireyhtymä voivat häiritä nukkumista ja johtaa unettomuuteen.

Mitä ovat unettomuuden oireet?

Unettomuuden oireisiin kuuluvat muun muassa:

• nukahtaminen on vaikeaa
• unessa pysyminen on vaikeaa
• väsymys ja ärtyneisyys päivän aikana
• sinulla on vaikeuksia nukkua päiväunia, vaikka olisit hyvin väsynyt
• keskittyminen ja päivittäisten toimintojen suorittaminen on vaikeaa.

Ajan mittaan pitkittynyt unettomuus voi vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiisi ja johtaa ahdistukseen, masennukseen ja ärtyneisyyteen.

Voiko unettomuus johtaa muihin ongelmiin?

Tutkimukset ovat antaneet viitteitä, että jatkuva univaje voi johtaa moniin muihin terveysongelmiin kuten liikalihavuuteen, aineenvaihduntasairauksiin, ahdistukseen ja masennukseen. On myös esitetty teoria, että vähäisempi unen määrä johtaa suurempaan riskiin kehittää oheissairauksia.^[2]

On siis tärkeää saada neuvoja, jos kärsit unettomuudesta, jotta voit minimoida oheisterveysongelmien kehittymisen riskin.