Tupakointi on tunnetusti tapa, josta on vaikea luopua. 

Erään tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta tupakoitsijasta haluaisi lopettaa tupakoinnin mutta huomattavasti pienempi määrä (30-40%) aikoo yrittää lopettaa vuoden sisällä.

Hyvät uutiset kuitenkin ovat, että tupakoitsijoiden määrä on laskussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisista 20–64-vuotiaista noin 17 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2015.

Tupakoinnin yleisyyden laskuun on luultavammin useita syitä.

Ensinnäkin nykyään tupakoinnin terveysriskit (mm. sydänsairaudet, useat eri syövätovat ja keuhkoahtaumatauti) paljon paremmin tiedossa kuin 40 vuotta sitten ja tiedotuskampanjat ovat saaneet paljon aikaan kouluttamalla ihmisiä näistä riskeistä.

Toiseksi savukkeiden myynnille on asetettu useita markkinarajoituksia tupakoinnin vähentämiseksi. Savukeverotusta on kiristetty, jolloin tupakoinnista on tullut kalliimpaa. Mainontaa ja sponsoridiilejä on myös rajoitettu, joten savukeyritysten on vaikeaa markkinoida savukkeita kuluttajille.

Lisäksi lopetusmenetelmien markkinoille tulo mukaan lukien nikotiinikorvaushoidot, lääkkeet ja jopa motivoivat tukiohjelmat, ovat tuoneet enemmän vaihtoehtoja niille, jotka haluavat loptettaa tupakoimisen.

Jokaisen tupakoitsijan tavoitteena tulisi olla lopettaminen. Lopettaminen auttaa vähentämään tupakointiin liittyvien sairauksien riskien vähentämistä, ja ne, jotka onnistuvat lopettamaan väistämättä huomaavat yleisterveyden parantumisen.

Jokainen tupakoitsija on kuitenkin erilainen. Tietyn lopettamistavan toimiminen yhdelle ei välttämättä tarkoita, että se sopisi kaikille.

Onneksi tupakoinnin lopettamiseen on tarjolla useita eri vaihtoehtoja, ja jos ensimmäinen vaohtoehto ei toimi, voi aina koittaa muita vaihtoehtoja.

Niihin kuuluu:

  1. Reseptilääkkeet tupakoinnin lopettamiseksi (Zyban ja Champix)
  2. Nikotiinikorvaushoito
  3. Elektroninen tupakka
  4. Äkkinäinen lopettaminen

Reseptilääkkeet tupakoinnin lopettamiseksi

Markkinoilla on on kaksi reseptilääkettä, jotka ovat kehitetty varta vasten tupakoinnin lopettamiseen.

Tupakointi tulee lopettaa hieman näiden lääkekuurien aloittamisen jälkeen. Lääkkeet toimivat vähentämällä nikotiinin määrän poistumista.

Zyban on GlaxoSmithKlinen tuottama lääke, joka hyväksyttiin 1997. Se sisältää ainetta nimeltään bupropioni ja sitä käytetään yleensä yhdeksän viikon kuurina. Se auttaa lopettajaa estämällä tiettyjen kemiallisten välittäjäaineiden takaisinottoa aivoissa. Nämä välittäjäaineet stimuloituvat yleensä nikotiinia sisäänhengittäessä.

Tämä tarkoittaa, että lääkkeen käyttäjä ei kärsi vieroitusoireista yhtä paljon kuin normaalisti lopettaessa.

Champix on Pfizerin tuottama tablettilääke, joka hyväksyttiin tupakoinnin lopettamisen hoidoksi vuonna 2006.

Sitä käytetään samalla tavalla kuin Zybania. Käyttäjä aloittaa matalammasta annoksesta ja sitten kasvattaa annosta päivänä, jolloin tupakointi lopetetaan. Kuuri kestää yleensä korkeintaan 12 viikkoa ja tässä vaiheessa lääkäri määrittelee, tuleeko annosta pienentää tai kuuri lopettaa.

Champixin vaikuttava aine on varenikliini, joka toimii aivojen nikotiinireseptoreissa vähentämällä nikotiinin poistumista. Sen lisäetu on että se vähentää sisäänhengitetyn nikotiinin vaikutusta näissä reseptoreissa, joten vaikka lääkkeen käyttäjä polttaisi savukkeen, ei hän tunne sen vaikutusta.

Nämä lääkkeet eivät kuitenkaan sovellu kaikille. Lääkärin tulee arvioida potilaan terveydentila ennen lääkkeiden käyttöä, koska molemmilla on riski haittavaikutuksille. On myös tärkeää muistaa, että nämä lääkkeet on kehitetty käytettäväksi kokonaisvaltaisen lopetusohjelman kanssa. Tähän saattaa kuulua tuki neuvonnan tai säännöllisen terveydenhuollon henkilön tarkastusten muodossa.

Molemmat lääkkeet ovat kliinisissä testeissä osoittaneet kasvattavan tupakoinnin lopettamisen onnistusprosenttia lumelääkkeeseen verrattuna.

Nikotiinikorvaushoito

Useiden vuosien aikana nikotiinikorvaushoitoa pidettiin ensisijaisena vaihtoehtona niille, jotka tarvitsivat apua tupakoinnin lopettamisessa. Korvaushoitoa on saatavilla useissa eri muodoissa, kuten laastareina, purukumeina, imeskelytabletteina ja inhalaattoreina.

Nämä tuotteet toimittavat nikotiinia elimistöön korvaamalla puutteen, jonka tupakoinnin lopettaminen on aiheuttanut. Tämä taas vähentää halua polttaa.

Koska näitä tuotteita on saatavilla eri muodoissa, niiden sisältämä nikotiinimäärä myös vaihtelee.

Esimerkiksi nikotiinilaastarit vapauttavat nikotiinia yleensä asteittain 16-24 tunnin ajan riippuen siitä, poistetaanko laastari yöksi vai ei.

Laastari vaihdetaan kerran päivässä ja niitä on saatavilla eri annoksina. Yleensä käyttäjä aloittaa korkeammasta annoksesta tupakoinnin lopettaessa ja pyrkii pienentämään annosta muutaman viikon aikana.

Muut nikotiinikorvaustuotteet, kuten purukumit, inhalaattorit ja imeskelytabletit, tarjoavat lyhyempiaikaisen nikotiiniannoksen ja niitä käytetään yleensä tarvittaessa vähentämään tupakanhimoa.

Nikotiini suun kautta otettavista nikotiinikorvaustuotteista, kuten purukumista ja imeskelytabletista, liukenee suun kudoksista verenkiertoon. Niitä käytetään tietyllä tapaa asteittain, jotta varmistetaan nikotiinin tehokas saanti. Kuuri alkaa samana päivänä kun tupakointi lopetetaan. Jotkut yritykset suosittelevat, että kuurin tulisi kestää 12 viikkoa ja tässäkin tapauksessa tarkoituksena on vähentää nikotiiniannosta asteittain.

Myös inhalaattorit tarjoavat nikotiiniannoksen suun kudoksien kautta. Jotkut valitsevat tämän vaihtoehdon, koska se matkii tupakoinnin fyysistä toimintaa.

Jokaista näitä tuotetta myy useat eri brändit. Joissain tapauksissa lääkäri saattaa suositella käyttämään useampaa kuin yhtä eri nikotiinikorvaushoitoa antaakseen tupakoitsijalle parhaat mahdollisuudet lopettaa. Annos ja hoidon kesto riippuu potilaan tupakointitavoista, etenkin siitä, kuinka kauan hän on tupakoinut ja kuinka monta savuketta hän yleensä polttaa päivässä.

Tutkimusten katsaus osoitti, että nikotiinikorvaushoidon käyttö kasvattaa tupakoinnin lopettamisen mahdollisuutta 50 prosentista 70 prosenttiin. Toiset tutkimukset ovat ehdottaneet, että yksittäinen nikotiinikorvaushoito tehokkaasti tuplaa käyttäjän mahdollisuuden lopettaa tupakointi.

Elektroninen tupakka

Elektroninen tupakka tai yleisemmin tunnettu nimellä e-tupakka on yleistynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana.

E-tupakka on lähin korvaava vaihtoehto tupakoinnille, koska laitteet ovat tupakan kaltaisia ja tarjoavat nikotiiniannoksen.

Laitteet sisältävät nestettä, joka sisältää nikotiinia. Sen lämmetessä syntyy höyryä, joka vapauttaa nikotiinia ja jonka käyttäjä sisäänhengittää. Koska siihen ei kuulu tupakan palamista ja kemikaaleja, se mahdollistaa nikotiiniannoksen saamisen ilman suurimpia myrkkyjä, joita savukkeet sisältävät. Sähkösavukkeiden kautta käyttäjä ei altistu hiilimonoksidille ja tervalle, mutta ne sisältävät muita kemikaaleja, joita tavallisetkin savukkeet sisältävät - vaikkakin huomattavasti pienemmän määrän.

E-savukkeiden on osoitettu useissa tutkimuksissa olevan hyvin hyödyllinen keino tupakoinnin lopettamisessa. 

Niiden tehon on esimerkiksi todettu olevan 60 prosenttia korkeampi kuin reseptivapaiden nikotiinikorvaushoitojen.

Sähkösavukkeista on käyty paljon keskustelua viime vuosina; koska se on uusi tuote, ei sen pitkäaikaisvaikutuksista tai terveysriskin mahdollisuudesta ole paljon tietoa. 

E-tupakkaa pidetään kuitenkin varteenotettavana vaihtoehtona etenkin niille, jotka ovat jo koittaneet muita keinoja eivätkä ole silti onnistuneet lopettamaan tupakointia. 

Äkkinäinen lopettaminen

Tällä tarkoitetaan tupakoinnin lopettamista ilman apukeinoja. Se perustuu täysin tahdonvoimaan ja joskus henkisiin tekniikoihin. Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että nikotiinikorvaushoitoon, reseptilääkkeisiin ja e-tupakan käyttöön verrattuna tämän keino tuottaa vähiten onnistuneita tuloksia. Äkkinäistä lopettamista pidetään yleisesti vaikeampana keinona lopettaa tupakointi.

Se on kuitenkin keino, joka voi toimia ja jota suurimpaa osaa tupakoijista tulisi kannustaa koittamaan ensin.

Se kuinka paljon ja kuinka kauan potilas on polttanut voi vaikuttaa suuresti äkkinäisen lopettamisen onnistumiseen. Henkilöt, jotka eivät tupakoi paljon ovat vähemmän riippuvaisia nikotiinin säännöllisestä saannista ja täten he ovat yleensä valmiimpia kohtaamaan lopettamiseen liittyvät vieroitusoireet. Runsaasti polttaville tämä taas on haastavampi tehtävä.

Osa ihmisistä, jotka yrittävät luopua tupakasta tällä menetelmällä, menestyvät vaikka se on harvoin lähestymistapa, joka antaa halutun tuloksen ensimmäisellä yrityksellä. 

Vaikka tämä keino vaikuttaisi paperilla ja kliinisten tutkimuksien perusteella tehottomalta lopettamistavalta, ei sen yrittämisestä ole haittaakaan.