Liikalihavuus ja mielenterveyen ongelmat ovat kaksi terveysongelmaa, joiden usein sanotaan liittyvän läheisesti toisiinsa.

Molemmat ongelmat voivat aiheuttaa huomattavaa vaivaa asianomaisille henkilöille ja perheille sekä vaikuttaa laajemmin kansanterveyspalveluihin.

Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden häiriön ja kansasta noin 20% on merkittävästi lihavia.

Mielenterveyden ja lihavuuden myötävaikuttavat tekivät

On olemassa useita ulkoisia tekijöitä, joilla voi olla vaikutusta lihavuuteen ja mielenterveyteen. Näihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

  • Sukupuoli. Naisilla uskotaan olevan suurempi riski liikalihavuus-masennuksen syklin kehittymiseen, ja naisilla painohäiriöt vaikuttavat todennäköisemmin myös henkisesti.
  • Sosioekonominen asema. Köyhien ja heikommassa asemassa olevien taustatekijät saattavat altistaa herkemmin mielenterveysongelmille ja liikalihavuudelle.
  • Koulutus. Public Health England:in mukaan kolmasosa tutkinnottomista koulun lopettaneista kärsivät myöhemmin liikalihavuudesta.
  • Ikä. Lihavuuden yleisyys lisääntyy iän myötä, kun taas useimmat mielenterveysongelmat diagnosoidaan 55-65-vuotiaiden ikäryhmässä .
  • Etnisyys. Rodulla voi olla jonkin verran etukäteen määritelty vaikutus ylipainoriskiin ja kulttuurieroilla voi olla vaikutusta siihen, miten mielenterveysongelmat käsitellään.

Henkinen hyvinvointi voi vaikuttaa suoraan painoon, mutta paino ja henkilön oma kehonkuva voivat myös aiheuttaa mielenterveysongelmia. Näiden kahden välinen yhteys ei kuitenkaan ole millään tavoin selkeä tapaus.

Eräässä tutkimuksessa todettiin, että masennus on noin 3-4 kertaa todennäköisempää vakavasti liikalihavilla.

Britannian Kansallisen lihavuuden seurantakeskuksen (National Obesity Observatory) tekemän tutkimushankkeen tulokset osoittivat, että liikalihaviksi luokitelluilla henkilöillä masennuksen kehittymisen riski jossain vaiheessa elämää kasvoi 55 prosentilla. Kliinisesti diagnosoiduilla masentuneilla taas oli 58 prosenttia suurempi riski tulla liikalihavaksi. .

Tunneperäinen syöminen

Ruokaa voidaan joskus käyttää muihin kuin ravitsemuksellisiin tarkoituksiin. Näissä olosuhteissa henkilöt tunteet voivat kannustaa syömään todellisen nälän tunteen sijaan. Tällaista käyttäytymistä voidaan kutsua "tunneperäiseksi syömiseksi".

  • Tunneperäisiä ärsykkeitä epäterveellisille ruokailutottumuksille ovat:
  • Alakuloisuus
  • Ahdistus
  • Pettymys
  • Yksinäisyys
  • Stressi
  • Viha

Ruokaa voidaan käyttää lohduttajana ratkaisemattomien tunneongelmien ratkaisemiseksi. Tämän epäsuotavan selviytymisstrategian muoto voi johtaa riippuvuuteen ruoasta emotionaalisena tukena, mikä puolestaan voi johtaa painonnousuun.

Syöpöttelyn psykologia

Liiallinen syöpöttely on eräänlainen syömishäiriö, jossa henkilö syö liiallisia määriä ruokaa, tavallisesti lyhyessä ajassa ja ilman luonnollista nälkää.

Ahmijat voivat tuntea kontrolloinnin menetyksen ja voivat myös käydä läpi puhdistusjaksoja, joissa he kieltäytyvät ruoasta. Ahmiminen ja puhdistus voi johtaa dramaattisiin verensokeritason piikkeihin ja pudotuksiin, jotka hämmentävät aivoja ja johtavat luonnottomiin ruoanhimoihin.

Ahmimisjaksot voivat olla erityisen epämiellyttäviä ja siksi ne tapahtuvat salaa. Ne voivat herättää häpeän ja pettymyksen tunteita, mikä lisää kliinisen masennuksen riskiä.

Suhteen luominen ruoan kanssa

Suhteemme ruokaan aikuisena perustuu usein siihen, miten me toimimme ruoan kanssa lapsena. Kehitysvuosien aikana opimme, mikä nälän tunne on, sekä milloin ja kuinka usein meidän täytyy syödä nälän päättämiseksi.

Monilla lapsuudessa luodut perustukset johtavat positiiviseen ruokasuhteeseen, jossa ravitsevaa ruokaa nautitaan terveellisellä tavalla. Liikalihavilla aikuisilla on kuitenkin saattanut olla epätasapainoinen suhde ruoan kanssa jo lapsuudessa. Lapsuuden aikana totuttu käyttäytyminen voi osoittautua vaikeaksi päästä yli.

Merkittävät lapsuuden tapahtumat voivat vaikuttaa yksilön hyvinvointiin myöhemmin elämässä. Hyväksikäyttö, laiminlyönti tai trauma voivat kaikki aiheuttaa epäterveellisiä ruokailutottumuksia, jos henkilö yrittää käyttää ruokaa tunteiden peittämiseksi.

Lapsuuden väärinkäytön aiheuttama heikko itsearvon tunne saattaa johtaa siihen, että ruokaa käytetään fyysisen esteen luomiseen. Syöminen tietoisesti tai alitajuntaisesti painon nostamiseksi yrityksenä olla vähemmän huomattava tai viehättävä voi pitää ihmiset loitolla.

Lapsuudessa tapahtuva painon häpeä voi lisätä alttiutta masennukselle, alhaiselle itsetunnnolle, heikolle kehonkuvalle, huonoille ruokailutottumuksille ja vähentyneeseen liikuntakykyyn aikuisiällä.

Are some foods addictive?

We eat food in order to fuel our body and supply it with essential nutrients so that we are able to perform at our best each day.

There are some types of foods and drinks that might be consumed on a regular basis with little or no thought put into their nutritional value.

Highly palatable foods such as those high in sugar, salt and fat have been linked to chemical reactions in the brain related to pleasure.

It is possible for people to become addicted to the feeling experienced when dopamine, the ‘feel-good’ chemical, is released by the brain.

The reward signals experienced when eating these types of food might even be strong enough to override natural feeling of fullness. This can result in over eating, unnatural eating habits and weight gain.

Kannustaako yhteiskuntamme liikalihavuuteen?

Tutkimukset osoittavat, että asenteet ruokaan ovat muuttuneet ajan myötä . Napostelu pitkin päivää, syöminen myöhään illalla, kaloritiheiden juomien ja välipalojen kuluttaminen ilman nälän tunnetta ovat kaikki osa normia. Näyttäisi siltä, että yhteiskuntamme on ottanut nämä uudet ruokatottumukset ilolla vastaan.

Luonnollisesti haluamme, että ruokamme maistuu hyvältä ja ruokaa pidetään usein osana sosiaalista tapahtumaa. Ravintolassa syöminen tai noutoruoan tilaaminen voi olla ongelmallista kuluttajalle, kun yrityksenä on tehdä terveellisiä ruokavalintoja.

Ruoka käytetään toisinaan kognitiivisen ylikuormituksen aiheuttaman tylsistymisen torjumiseksi. Ruokaan luottaminen tylsistymisen lievittämiseksi voi johtaa luonnottomiin ruokailutottumuksiin, joita voi olla vaikea päästä eroon.

Jos ikävystyminen iskee, on järkevää kokeilla erilaisia aktiviteetteja tämän tunteen lepyttämiseksi. Tällä tavoin mielemme ja kehomme eivät piintyneesti odota ruokaa heti, kun tylsistyminen iskee.

Ratkaise painonnousu

Ammatillinen lääkärin apu voi olla tarpeen niille, jotka kärsivät mielenterveysongelmista ja painonnoususta. Oireiden varhainen tunnistaminen voi auttaa.

On näyttöä siitä, että mitä useampia mielenterveysongelmien jaksoja tai vaikeampaa masennusta henkilöllä on, sitä suuremmpi riski on painonnousulle .

Ne, jotka kamppailevat painonpudotuksen kanssa, voivat aloittaa seuraavista harjoituksista:

  • Pidä kirjaa siitä, mitä syöt. Kirjaa ylös ateriasi ja välipalasi päiväkirjaan. Mitä syöt ja milloin? Tämä voi auttaa sinua keskittymään ruokailutottumustesi syihin.
  • Vähennä annoskokoja. Voit pienentää päivittäin syötävän ruoan määrää yksinkertaisesti pienentämällä syötyjen aterioiden kokoa.
  • Käsittele stressi. Jos elämässäsi on tekijä, joka aiheuttaa sinulle ahdistusta tai stressiä, niin mahdollisuuksien mukaan on hyvä yrittää käsitellä sitä niin, että voit päästä sen yli. Tämä ei välttämättä aina ole mahdollista stressin syyn vuoksi, mutta on tärkeää muistaa, että epävakaat tunteet voivat estää laihtumisyrityksiä.
  • Pyydä läheisten ystävien ja perheen tukea. Ympärillänne olevien ihmisisten tuki on tärkeää, koska he voivat auttaa poistamaan houkutuksia ja olemaan paikalla, jos sinulla on huono päivä.
  • Keskity hyviin päiviin. Yritä päästä yli huonoista päivistä.

Hoidon hakeminen tarvittaessa

Henkilöiden, joiden painoindeksi on vähintään 30, voi olla hyvä hakea apua lääkäristä. Tapauksissa, joissa ylipainoon liittyy terveysriski, lääkäri voi auttaa potilasta toteuttamaan ruokavalio- ja liikuntaohjelman sekä tarvittaessa määrätä laihdutuslääkkeen auttamaan saamaan painonsa hallintaan.