Liikalihavuus on maailmanlaajuinen ongelma. Tämä laajalle levinnyt hoitoa vaativa sairaus ja elämäntapojen aiheuttama häiriö, lisää kroonisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin ja eri syöpien riskiä.

Sillä voi myös olla negatiivinen vaikutus mielenterveyteen ja itsetuntoon.

Liikalihavuuden vaikutusten ei voida ainoastaan ajatella koskettavan yksilöä, koska sairaus lisää erityistä taakkaa sosiaali- ja terveydenhuollolle.

Lihavuusepidemia on melko tuore ilmiö, mutta sen vaikutukset ovat koskettaneet voimakkaasti terveydenhuoltoa kaikkialla maailmassa.

Iso-Britannian lihavuustrendit

Aikuisten ja lasten lihavuus on yleisintä Etelä-Euroopassa ja Iso-Britanniassa.

Viimeisimmät tilastotiedot kertovat, että kaksi kolmasosaa tai 62 % Iso-Britannian väestöstä voidaan luokitella joko ylipainoiseksi tai liikalihavaksi. Tämän sairaus on lisääntynyt 400 % ainoastaan viimeisen 25 vuoden aikana.

Käännekohta Iso-Britannian väestön keskuudessa voidaan luultavasti osoittaa 1960-luvulle. 1960-luvulla lihavuus oli 1-2 % tasolla; nykyisin taas noin 25 % väestöstä uskotaan olevan liikalihavia.

Liikalihavuus on koko Iso-Britannian kattava ongelma. Tämä koskettaa tilastojen mukaan eniten Koillis-Englantia, kun taas matalimmat tasot ovat Lounais-Englannissa.  

Sosioekonomisen statuksen ja liikalihavuuden välillä on havaittu yhteys. Etenkin naisilla esintyy liikalihavuuden kasvua köyhillä alueilla[1].

Mitä on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana, joka on johtanut tällä hetkellä todistamaamme muutokseen? Viimeisten vuosikymmenien aikana olemme voineet huomata lisäyksen seuraavissa seikoissa, niin Iso-Britanniassa kuin myöhemmin Suomessakin:

  • Ihmiset kulkevat autolla paikasta toiseen
  • Ruokakaupat
  • Pikaruoka- ja takeaway-ravintolat
  • Runsaasti energiaa sisältävät elintarvikkeet
  • Väestön käytettävissä olevat tulot

Tänä aikana on taas ollut näkyvissä vähentymistä seuraavissa seikoissa:

  • Kotitekoisten aterioiden syöminen
  • Fyysisesti vaativa työ
  • Kotitöihin käytetty aika
  • Kävely työmatkan aikana

Mikä aiheuttaa lihavuusepidemian Iso-Britanniassa?

Tästä on olemassa useita teorioita. Suurin osa asiantuntijoista kuitenkin on yhtä mieltä siitä, että seuraavat tekijät vaikuttavat tilanteeseen:

  • Korkeakaloriset ja energiarikkaat elintarvikkeet ovat helposti saatavilla ja edullisia. 1993-1998 välisenä aikana erilaisten naposteltavien myynti tuplaantui.
  • Riittämätön perus ruoanlaiton opettaminen. Lisääntyvä määrä nuorisosta ei osaa valmistaa terveellistä ja tasapainoista ruokaa, mikä taas synnyttää sukupolven, joka on riippuvainen kätevistä, mutta epäterveellisistä vaihtoehdoista.
  • Epäterveellisen ruoan mainostukseen liittyvien rajoitteiden puuttuminen; Mainostajat voivat mainostaa epäterveellisiä elintarvikkeita ilman suurempia rajoituksia, vaikka kampanjat ovat erityisesti lapsille suunnattuja.  
  • Ruokakauppojen tarjoukset. Erikoistarjoukset, jotka erityisesti kampanjoivat epäterveellisiä tuotteita, voi tehdä terveellisten vaihtoehtojen ostamisesta haastavaa.
  • Iso-Britanniasta on tulossa lisääntyvässä määrin paikallaan istuvaa kansaa. Kasvava määrä ihmisiä tekee nykyisin töitä, joissa vaaditaan joko vähän tai ei lainkaan fyysistä aktiivisuutta; television katsominen on reilusti tuplaantunut 1960-luvun jälkeen ja suurin osa kotitalouksista omistaa vähintään yhden auton, joka usein johtaa kävelemisen vähentymiseen.
  • Suuremmat annokset. Pikaruokalat, ravintolat ja valmiiksi pakatut välipalat tarjoavat monissa tapauksissa annoskoon suurentamista vain pienellä lisämaksulla.

Euroopan lihavuustrendit

Vaikka Iso-Britanniassa on joidenkin tutkimusten mukaan korkein liikalihavuuden esiintyvyys, määrä on kuitenkin lisääntynyt ympäri maanosaa.  

EU:n liikalihavuus tilastot (molemmat sukupuolet, 2014)[2]

Iso-Britannia

28.1%

Tšekin tasavalta

26.8%

Malta

26.6%

Liettua

25.9%

Slovakia

25.7%

Irlanti

25.6%

Puola

25.2%

Slovenia

25.1%

Unkari

24%

Ranska

23.9%

Kypros

23.8%

Latvia

23.7%

Espanja

23.7%

Kroatia

23.3%

Bulgaria

23.2%

Luxembourg

23.1%

Kreikka

22.9%

Viro

22.6%

Romania

21.7%

Italia

21%

Suomi

20.6%

Ruotsi

20.5%

Belgia

20.2%

Saksa

20.1%

Portugali

20.1%

Hollanti

19.8%

Tanska

19.3%

Itävalta

18.4%

Mikään maa ei ole vielä tuloksekkaasti pystynyt kääntämään liikalihavuutta laskuun. Suomessa on kuitenkin pystytty 2000-luvun puolella hidastamaan liikalihavuuden kasvua ja lisäksi vähentämään sepelvaltimotaudista johtuvien kuolemantapausten määrää.

Suomen lihavuustrendit

Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten lihavuus on hieman keskimääräistä korkeammalla tasolla. Pohjoismaita verrattaessa, Suomen aikuisväestössä lihavuus on yleisempään kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomessa miesten paino on noussut 1970-luvulta lähtien, kun taas naisten paino on noussut 1980-luvulta lähtien. Painon nousun kehitys hidastui ja jopa tasaantui 2000-luvun alussa. Kuitenkin tämä ei ollut pysyvä tilanne, vaan lihavuus on jälleen alkanut yleistymään työikäisessä väestössä. Vuonna 2017 lähes neljäsosa miehistä ja kolmasosa naisista olivat ylipainoisia.

Myös Suomessa paino nousee iän karttuessa ja se saavuttaa huippunsa eläkeiässä. Pääkaupunkiseudulla ylipainoisuus on muuta maata harvinaisempaa ja sen lisäksi koulutustasolla on vaikutusta; ylipaino korkeasti koulutetuilla on harvinaisempaa kuin matalamman koulutuksen saaneilla.

Myös lasten ylipainoisuuden on havaittu olevan yhdistettävissä vanhempien sosioekonomiseen asemaan; ylipainoisuuden on havaittu olevan yleisempää vähemmän koulutusta saaneiden vanhempien lapsilla.

Mitä aloitteita Suomi on toteuttanut liikalihavuuden hillitsemiseksi?

Vuosien ajan Suomessa on käytetty voimakkaita ponnistuksia yhdistämällä valtion kampanjoita, lapsuusajan opetusta ja elintarviketeollisuuden toimia yhteistyössä, jotta kannustettaisiin ihmiset terveellisiin elämäntapoihin.

Maailmanlaajuiset lihavuustrendit

Lihavuusepidemia ulottuu kauas ja laajalle, myös Euroopan ulkopuolisten maiden huomatessa, että lihavuus on myös heillä kasvussa.

Korkeimmat liikalihavuus luvut ovat havaittu Amerikassa ja matalimmat tasot ovat Kaakkois-Aasiassa.

Japani on jatkuvasti sijoittunut matalalle liikalihavuusmittarilla, vaikka maassa on hiljattain avattu lukuisia pikaruokaravintoloita. Ruokavalio on hieman muuttunut aikaisemmasta ja näin tulee myös jatkumaan; kuitenkaan muutosta ei vielä ole ollut nähtävissä kansalaisten vyötäröllä.

Mikä tekee Japanista erilaisen?

  • Ruoka on yleisesti ottaen kalliimpaa
  • Keskivertojapanilainen ruokavalio sisältää 200 kaloria vähemmän kuin keskimääräisesti amerikkalaisella kollegalla
  • Auton omistaminen ja käyttäminen on kalliimpaa, joten ihmiset kävelevät enemmän
  • Vuonna 2008 voimaan tullut “Metabo-laki” varmistaa, että 40-74-ikävuoden välillä olevien miesten ja naisten vyötärön ympärys mitataan vuosittain. Ylipainoisille ja liikalihaville tarjotaan lääketieteellistä apua.
  • Korkeat liikalihavuustasot eivät välttämättä kerro maan taloudellisesta tilasta, koska monet kehittyvät valtiot raportoivat myös kasvavasta liikalihavuuden tasosta. Tämä ei pelkästään esiinny korkeamman tulotason maissa; kuitenkin se osoittaisi olevan yleisempää näissä maissa.

Vuonna 1980 ainoastaan kahdeksan prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä luokiteltiin liikalihaviksi. Viiden vuoden kuluessa vuosien 1995-2000 välillä maailman laajuinen  liikalihavuustasot ampaisivat kasvuun 100 miljoonalla tapauksella. Vuoteen 2014 mennessä 15 % naisista ja 11 % miehistä voidaan laskea liikalihavuuskategorian sisään.

Tämä tarkoittaa sitä, että maailmanlaajuisella skaalalla yli puoli miljardia ihmistä voidaan luokitella liikalihaviksi. Samana vuonna 39 % väestöstä luokiteltiin ylipainoisiksi.

Liikalihavuuteen liittyvät kuolemat

Liikalihavilla on lisääntynyt riski sairastua tiettyihin sairauksiin, kuten sepelvaltimotauti, tyypin 2 diabetes, sydäntaudit sekä syövät. Näillä sairauksilla voi olla negatiivinen vaikutus elämän jokaisella osa-alueella.

Liikalihavuus on ohittamassa tupakoinnin syynä ennenaikaiseen kuoleman lisääntymiseen. On myös huomattu, että jotkut syövistä esiintyvät 20 vuotta aikaisemmin kuin ennen.

Liikalihavilla on 9 vuotta normaalipainoisia matalampi elinajanodote.

Kuinka paljon liikalihavuus maksaa terveydenhuollolle?

Viimeaikainen tutkimus arvioi, että Iso-Britannian terveydenhuolto (NHS) käyttää £3,3-3,7 miljardia vuodessa liikalihavuuteen liittyvien sairauksien hoitoon. Kun myös ylipainoon liittyvät sairaudet otetaan myös huomioon, arvioitu kulu on £6,6-7,4 miljardia.

Laajemmat epidemian vaikutukset maksavat Iso-Britannian taloudelle arviolta £27 miljardia.

Myös Suomessa lihavuus ja sen liitännäissairaudet kuormittavat ja aiheuttavat mittavia kustannuksia terveydenhuollolle. On arvioitu, että 1,4-7 % Suomen kaikista terveysmenoista aiheutuu lihavuudesta. Vuonna 2011 lihavuudesta ja siihen liittyvistä sairauksista aiheutui yhteiskunnalle arviolta 330 miljoonan euron kokonaiskustannukset.

Tulevaisuus ja liikalihavuus

Nykyisissä olosuhteissa näyttäisi siltä, että korkea liikalihavuuden taso on täällä pysyvästi. Yllä mainituissa tilastotiedoissa ei ole näkyvissä merkkejä lihavuuden vähentymisestä. Maailman Terveys Organisaatio (WHO) odottaa liikalihavuuden määrän kasvavan kaikkialla maailmassa.

Viime aikoina toteutetussa WHO:n ennusteessa, vuoteen 2030 mennessä, 36 prosenttia brittiläisistä miehistä ja 34 prosenttia naisista ovat liikalihavia. Sen mukaan myös nykyisen sukupolven lapset ovat ensimmäisiä, joiden elinajanodote putoaa.

Kuten jo aikaisemmin mainitsimmekin, liikalihavuus voi johtaa laajalla skaalalla erilaisien sairauksien syntyyn, jotka tuovat lisää rasitteita sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin. Lisääntyvä liikalihavien väestö johtaa eittämättä kasvavaan kroonisten sairauksien sairastavien ryhmään, jotka tarvitsevat lääketieteellistä hoitoa ja tukea. Myös amputaatiot, sokeus ja munuaisdialyysia tarvitsevien ihmisten määrä lisääntyy.

Yhteiskunta on joutunut viime aikoina mukautumaan liikalihavuuden mukanaan tuomille fyysisille muutoksille. Lasten vaatekokoa on jouduttu kasvattamaan, jotta voitaisiin ottaa huomioon uuden sukupolven kasvava vyötärölinja. Lentoyhtiöt harkitsevat uudelleen asennettavia istuimia, joilla voidaan taata lisätilaa liikalihaville matkustajille.   

Obesogeeninen ympäristömme on jalostuspaikka uusille lihaville sukupolville. Ennaltaehkäisy on todistetusti tehokkaampi tapa kuin lääkitys, koska on paljon vaikeampaa pudottaa painoa kuin pitää yllä terveellistä painoa.

Millaiset strategiat saattavat auttaa vähentämään liikalihavuutta tulevaisuudessa?

Ei ole olemassa yhtä ratkaisua, jolla saataisiin ongelma kuriin. Sen sijaan yhdistelmällä sosiaalisia ja taloudellisia strategioita voidaan asiantuntijoiden mukaan auttaa ihmisiä tekemään terveellisiä ruokaan liittyviä valintoja.

Näitä ovat mm.:

  • Pudottamalla terveellisten elintarvikkeiden hintoja
  • Rajoittamalla epäterveellisten elintarvikkeiden mainontaa
  • Hillitsemällä epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnan kohdistamista lapsille
  • Epäterveellisten elintarvikkeiden hintojen nosto verotuksen avulla
  • Vähentämällä sokerin ja suolan määrää prosessoiduissa elintarvikkeissa
  • Pakkausten ja pakkausselosteiden kehittäminen ja parantaminen
  • Perusteellisen ruokavalio-ohjelman toteuttaminen
  • Terveellisten elintarvikkeiden myynnin edistäminen marketeissa
  • Säännöllisen liikunnan edistäminen
Sivu on viimeksi tarkastettu:  02.10.2018