Ohjeistus viitteellisestä päiväsaannista (GDA) ja saannin vertailuarvo (RI) ovat metodeja, joita käytetään elintarvikkeiden pakkausselosteissa, jotta voidaan ilmoittaa ihmisille lukuisten elintarvikkeiden suositelluista päivittäisistä maksimimääristä, kuten esimerkiksi kaloreista, rasvasta, suolasta ja sokerista.

Tämä auttaa ihmisiä tekemään tietoisia valintoja liittyen ostamiensa ruokien ravintoarvoihin.

Elintarvikkeen pakkauksen takakannessa on taulukon muodossa ilmoitettu tuotteen ravintoarvot. Esimerkiksi kuinka paljon yhdessä annoksessa tai 100 grammassa on rasvaa. Tämän lisäksi taulukossa on nähtävillä prosenttimäärä suositellusta rasvan maksimi päivän saantiannoksesta yksittäisellä henkilöllä.   

Mikä ero on GDA- ja RI-merkinnöillä?

GDA- ja RI-merkinnöillä on sama tarkoitus, mutta niillä on yksi perustavanlaatuinen ero:

  • GDA erittelee maksimimäärän suositellusta ravinteiden määrästä, erotellen aikuiset naiset ja miehet sekä lapset.  
  • RI käyttää yksinkertaistaen suositeltavaa määrää aikuiselle naiselle; aktiiviselle aikuiselle naiselle, jolla ei ole erityisiä ruokavaliorajoitteita ja jonka päivittäinen kalorimäärä on 2000 kcal.

Mitä ovat suositellut saantiarvot?

Suositellut aikuisten kalorimäärät ovat ilmoitettu kahdessa alla olevassa taulukossa:

Miten värikoodeja käytetään pakkausselosteissa?

Monet elintarvikkeiden valmistajat ja supermarketit sisällyttävät myös yksinkertaistetut ravintoaineiden tiedot pakkauksen etupuolelle, ilmoittaen tiedot niin kutsutulla “liikennevalo”-systeemillä.

Food Standard Agency esitteli tämän mallin vuonna 2005, ja sitä käytetään ilmaisemaan sitä, mikäli elintarvike on korkea (punainen), keskimääräinen (keltainen) tai matala (vihreä) tietyssä kategoriassa.

Tämä informaatio ilmoitetaan tavallisesti tiivistelmän muodossa elintarvikkeen etupuolella (vasemmassa alakulmassa) ja yksityiskohtaisemmin taulukkomuodossa takapuolella (alakulmassa oikealla):

Tämä tapa voi auttaa kuluttajia erottelemaan sitä, että:

  • Keksipaketti, jossa on suurin osa merkinnöistä punaisella, tarkoittaa sitä, että tätä tuotetta tulisi syödä ainoastaan silloin tällöin herkutellessa.
  • Valmiskeiton keltaiset merkinnät kertovat elintarvikkeen soveltuvan kohtuullisessa käytössä.
  • Myslipaketin vihreät merkinnät tarkoittavat elintarvikkeen olevan terveellinen vaihtoehto.

Milloin GDA- ja RI-merkinnät otettiin ensimmäisen kerran käyttöön?

GDA-merkinnät lanseerattiin ensimmäisenä Iso-Britanniassa vuonna 1998. Tämä oli yhteishanke, joka toteutettiin valtion, elintarviketeollisuuden ja kuluttajajärjestöjen toimesta.  

Aluksi merkinnät ilmoittivat ainoastaan kalorimäärän, rasvan ja tyydyttyneen rasvan määrän. Myöhemmin kuitenkin lisättiin GDA-merkinnät myös sokerille, proteiinille, suolalle, kuiduille sekä hiilihydraateille.

Sen jälkeen kun merkinnät otettiin käyttöön osissa Euroopan maita, niistä tuli teollisuudenalan standardi Euroopan maanosassa vuonna 2009. RI-merkinnät esiteltiin vuonna 2014 EU:n lainsäädännön mukaan, jotta informaatiosta tulisi helpommin ymmärrettävä ja yhtenäinen Euroopan Unionissa. GDA-merkinnät poistettiin vähittäin käytöstä ja niitä nähdään enää harvoin pakkausselosteissa.

Samanlaisia hankkeita on toteutettu muillakin alueilla; päivittäinen saantisuositus (Daily Intake Guide) otettiin käyttöön Australiassa vuonna 2006 ja elintarviketuottajilla Yhdysvalloissa on käytössä Facts Up Front -järjestelmä.

Millä tavalla GDA- ja RI-merkinnät liittyvät terveydestä huolehtimiseen?

GDA- ja RI-merkintöjen arvot eivät ole tavoitteita, vaan ohjeistuksia siitä, mitä ainesosien maksimitasot ovat päivittäisessä ruokavaliossa, kuten esimerkiksi rasvan, sokerin ja suolan määrässä. Ohjeistuksen noudattamatta jättäminen saattaa johtaa painon nousuun ja muihin terveyshaittoihin, kuten esimerkiksi diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja sydänsairauksiin. Nämä mainitsemamme vakavat sairaudet voidaan yleisesti yhdistää liikalihavuuteen ja huonoon ruokavalioon.

Sen lisäksi on erittäin tärkeää pysyä aktiivisena ja liikkua säännöllisesti, terveellisen ruokavalion lisäksi. Jossain tapauksissa, mikäli painoa ei saada putoamaan ruokavalion ja liikunnan avulla ja terveytesi on vaarassa, lääkäri saattaa määrätä reseptin painonpudotuslääkitykseen.

Onko GDA- ja RI-merkinnöistä todistettu olevan hyötyä?

GDA- ja RI-merkintöjen tehokkuudesta käydään edelleen keskustelua puolesta ja vastaan.

Vuonna 2008 European Food Infomation Council:in tekemät tutkimuksen mukaan, 80 % tutkimukseen osallistuneista henkilöistä pystyi määrittelemään mitkä tuotteet olivat muita terveellisempiä järjestelmää käyttäessään.[1]

GDA- ja RI-merkintöjen heikkoutena kuitenkin on se, että ohjeistus on ainoastaan tieteellisesti oikea tapauksissa, joissa henkilö on keskimääräisen terve ja aktiivinen ja jolla ei ole piileviä sairauksia, kuten esimerkiksi diabetestä. Sen lisäksi nykyinen RI-merkintä ilmoittaa ainoastaan määrät aikuiselle naispuoliselle henkilölle, mistä johtuen voi olla vaikeampaa tietää mikä määrä on terveellinen lapsille.

Vaikka ravintoaineiden tiedot ovat ostoksilla käydessämme helposti saatavilla ja siten oman ruokavalion hallinta pitäisi olla myös helpompaa, ei ole merkkejä siitä, että se olisi pysäyttänyt lihavuuden lisääntymiseen liittyvän epidemian. Iso-Britanniassa esimerkiksi vuonna 2014, 25,6 % brittiläisistä aikuisista luokiteltiin liikalihaviksi, joka oli 10 % kasvu edelliseen 20 vuoteen verrattuna.

Nykyisillä arvoilla vuoteen 2050 mennessä, liikalihavuuden uskotaan koskettavan 60 % aikuisista miehistä, puolta aikuisista naisista sekä neljäsosaa lapsista.[2]

Suomessa vuonna 2017, lähes kolme neljäsosaa miehistä oli ylipainoisia kun taas naista oli kaksi kolmasosaa. Sen lisäksi neljännes työikäisistä voidaan luokitella lihaviksi.

Mistä saan apua painonpudotukseen?

Mikäli terveytesi on vaarassa liikalihavuudesta johtuen ja painonpudottaminen itsenäisesti tuottaa vaikeuksia, voit hakea apua lääkäriltäsi. Lääkäri voi avustaa sinua rakentamaan kontrolloidun painonpudotusohjelman.

Voit lukea erilaisista tarjolla olevista lääkkeistä painonpudotuksen tukena varsinaisilta tuotesivuiltamme.



Sivu on viimeksi tarkastettu:  02.10.2018