Voiko Stressi Olla Koskaan Hyvaeksi

Stressi mielletään yleensä ymmärrettävästi negatiivisessa merkityksessä. Pitkittynyt, krooninen stressi syntyy usein rankkojen työolosuhteiden vaikutuksesta tai omasta henkilökohtaisesta elämäntilanteesta, vaikuttaen haitallisesti henkiseen ja fyysiseen terveyteen.

Mutta onko stressi milloinkaan hyödyllinen tila?

Tässä artikkelissa, käymme läpi millaisia vaikutuksia stressi ja adrenaliini saa aikaan kehossamme, ja voivatko ne hyödyttää positiivisesti henkiseen ja fyysiseen suorituskykyymme. Mikäli asia on näin, milloin stressi muuttuu kuitenkin liialliseksi?

Miksi stressaannumme?

Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että keho valmistaa tiettyjä kemikaaleja tilanteissa, jolloin vaaditaan nopeaa ja tehokasta reaktiota (usein kutsutaan “taistele tai pakene” tilanteeksi).  

Silloin kun koemme olomme uhatuksi, tai edessämme on haastava tilanne, kehomme alkaa tuottamaan hormoneja nimeltään kortisoli ja adrenaliini. Nämä valmistavat meidät nopeaan toimintaan, jonka seurauksena sydämen lyönnit nopeutuvat, hengitys tihenee ja lihakset jännittyvät. Tämä on kehomme tapa auttaa meitä selviytymään vaaratilanteesta.

Samanlainen tunne (vaikkakin pienemmässä mittakaavassa) esiintyy myös silloin kun osallistumme urheilusuoritukseen, pelaamme tietokonepelejä, pidämme puhetta tai katsomme kauhuelokuvia.

Adrenaliini saa aikaan aistiemme virittymisen, jolloin olemme terävämpiä ja pystymme huomioimaan ympäristöämme paremmin ja siten vastaamaan sieltä tuleviin ärsykkeisiin nopeammin. (Esimerkiksi tästä syystä säihkähdämme helpommin ja olemme herkempiä erilaisille ärsykkeille kauhuelokuvan aikana.)

Kehomme on mahdollista pitää yllä tämä tila ainoastaan hetken aikaa. Kun olemme poistuneet “vaaratilanteesta”, adrenaalin teho laantuu, sydämen lyönnit palautuvat normaaliksi ja lihakset ja aistit rentoutuvat.

Voiko stressi hyödyttää meitä?

Kuten aikaisemmin mainitsimme, stressi pieninä määrinä, voi parantaa fyysisiä ja psyykkisiä toimintoja, jolloin tehtävän suorittaminen tehostuu.

Stressi saattaa myös olla hyvä motivaattori. Osa ihmisistä kokee, että he työskentelevät parhaiten pienen stressin vallitessa, ja kokevat sen tarpeelliseksi, jotta pystyisivät saavuttamaan paremman tuloksen. Jotkut ihmiset saattavat jopa nauttia pienestä stressistä; jotkut teoreetikot vertaavat sitä vaikutukseltaan lääkkeen kaltaiseksi. Lyhytaikainen stressi on huomattu vaikuttavan aivojen dopamiinikeskuksessa. Muusikot ja näyttelijät usein kertovat saavansa uskomattoman hyvän olon tunteen esiintyessään suurelle yleisölle. Tämän saattaa selittää ainakin osaltaan stressin aikaansaama dopamiini kehossa.

Vaikkakaan edellä mainitut tapaukset eivät paranna terveyttämme sellaisenaan, ne voivat auttaa sen hetkisessä tilanteessamme. Esimerkiksi tehokas työnteko pienen stressin vallitessa, saattaa vaikuttaa asemaamme töissä ja siten palkita muulla tavalla.

Tähän mennessä on tehty useita tutkimuksia akuutin stressin hyötyvaikutuksista psyykkeeseen ja fyysiikkaan.  

Esimerkiksi akuutin stressin uskotaan vaikuttavan tehostavasti immuunijärjestelmämme toimintaan. Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan, rotille suoritetun “taistele tai pakene” -kokeen todettiin lisäävän vastustuskykyä sisältäviä soluja verenkierrossa.

Berkeley yliopiston tutkijat huomasivat myös omissa tutkimuksissaan, että akuutti stressillä saattaa olla positiivisia vaikutuksia muistiin ja muistoihin rotilla.

Mutta kuten kaikissa teorioissa, joissa koe-eläimet ovat olleet käytössä, samat tulokset eivät välttämättä päde ihmisiin. Tästä syystä, tutkimustuloksia voidaan pitää  mielenkiintoisina sekä pohjana tuleville tutkimuksille, mutta tuloksia sellaisenaan on käsiteltävä varoen.  

Missä vaiheessa stressi on terveydelle vaarallista?

On erittäin tärkeää erotella akuutti ja krooninen stressi.

Akuutti stressi, joka on lyhytkestoista, katoaa tyypillisesti siinä vaiheessa kun tilanne on ohi tai ongelma on ratkaistu.

Esimerkiksi sellaisissa akuutin stressin tilanteissa, joissa työtehtävissä on määräaika umpeutumassa, stressi saattaa hävitä, kun tehtävä on suoritettu.

Krooninen stressitila on kuitenkin eri asia. Tila saattaa johtua jatkuvasta ja pitkittyneestä ongelmasta, kuten liiasta työtaakasta tai vaikeasta elämäntilanteesta.

Kroonisen stressin vaikutukset psyykkiseen terveyteen on melko hyvin tiedostettu. Jatkuva stressi voi vaikuttaa negatiivisesti henkiseen hyvinvointiin monin eri tavoin, johtaen erilaisiin ongelmiin, kuten ahdistuneisuuteen tai masennukseen.

Kroonisella stressillä saattaa myös olla haitallinen vaikutus moniin eri alueisiin fyysisessä terveydessä.  

Kentuckyn yliopistossa suoritetussa tutkimuksessa huomattiin, että vaikka akuutti stressi parantaisikin joissakin tapauksissa vastustuskykyä, krooninen stressi taas alensi sitä. Krooninen stressi vaikutti vastustuskyvyn alentumiseen, lisäten infektioiden ja sairauksien todennäköisyyttä.   

Moni tietää omasta kokemuksestaan, että stressi saattaa aiheuttaa jännityspäänsärkyä, kuten myös lihaskipuja. Se saattaa vaikuttaa myös unen laatuun, aiheuttaen väsymystä ja uupumusta (mikä osaltaan vaikuttaa vastustuskyvyn vähenemiseen).

Monissa tutkimuksissa on huomattu linkki stressin ja tulehdusten välillä. Kroonisen stressin on uskottu estävän immuunijärjestelmän kykyä taistella tulehdusta vastaan. Tästä syystä, stressin on uskottu olevan yksi pääsyistä tulehdusoireiden laukeamiseen, kuten esimerkiksi psoriasis tapauksissa, Chronin taudissa ja  haavaisen paksusuolen tulehdustapauksissa sekä (tutkimusten mukaan) nivelreumatapauksissa.

Mitä minun tulisi tehdä, mikäli minulla on stressiä?

On aivan normaalia kokea ajoittain stressiä elämän tuomien haasteiden edessä. Kuten edellä mainitsimme, stressi pienissä määrissä, ja mikäli pystymme hallitsemaan sitä, saattaa olla jopa avuksi.

On kuitenkin tärkeää tiedostaa, missä vaiheessa stressistä tulee pysyvä ja jatkuva ongelma.

Stressisi saattaa olla haitallisella tasolla, mikäli:

  • Olet jatkuvasti huolissasi

  • Sinulla on vaikeuksia rentoutua

  • Kehosi reagoi esim. pään- tai lihassäryllä

  • Ärsyynnyt helposti

  • Unen laatu on huonontunut

 

Ihmiset, jotka kokevat olevansa jatkuvan stressin alaisena, tulisi reagoida tilanteeseen, jotta stressin aiheuttaja saataisiin vähenemään.

Mikäli työsi aiheuttaa stressiä, keskustelu työnantajan tai esimiehen kanssa saattaa auttaa. Tilanne riippuu tietenkin työn luonteesta, mutta työnantaja saattaa pystyä auttamaan keskustelemalla kanssasi tilanteesta, helpottamalla työtaakkaa, tai ohjaamalla lisäavun luo.  

Joissain tapauksissa lääkärin kanssa keskustelu saattaa myös auttaa. Mikäli heillä ei ole keinoja auttaa tilanteessasi, voivat he kuitenkin ohjata sinut oikean tahon puoleen.

Mikäli olet huolissasi stressistä ja haluat lisätietoja, esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran sivuilta on luettavissa vinkkejä ja ohjeita stressin hallintaan.