Monet tietävät, että säännöllinen liikunta on hyvä keino ennaltaehkäistä tyypin 2 diabetesta. Liikunnalla on niin positiivisia vaikutuksia kehoon, sekä fyysisesti että henkisesti, että lähes kaikki lääkärit suosittelevat harrastamaan liikuntaa. Mutta entä jos liikuntaa täytyy mukauttaa kroonisen sairauden mukaan? Tyypin 1 diabetesta sairastava Maria Johansson treenaa säännöllisesti ja hän on auttanut meitä vastaamaan muutamaan kysymykseen.

Diabetes32

Tyypin 1 diabetesta sairastavien tai insuliinihoitoa tarvitsevien diabeetikkojen tulee tietää, miten lääkkeitä ja ruokavaliota tulee mukauttaa verensokeritason heittelyiden välttämiseksi treenatessa. Voisitko kertoa meille, miten muokkaat harjoitteluasi insuliinin ottamisen jälkeen?

On hyvin yksilökohtaista, miten verensokeritaso vaihtelee liikunnan ja insuliinin vaikutuksesta. Koska minulla on ollut tyypin 1 diabetes lähes 25 vuoden ajan, ei kehoni tuota enää omaa insuliinia, joten minun on annosteltava insuliini insuliinipumpun avulla.

Kun lähden liikkumaan, täytyy minun suunnitella lääkkeen käyttö etukäteen. Pidän mielummin aktiivisen insuliinin tasot kehossani mahdollisimman matalalla, mikä tarkoittaa, että en mielelläni syö tai ota insuliiniannosta myöhemmin kuin kahta tuntia ennen treeniä. Minun tulee myös vähentää perusannosta, jonka insuliinipumppu normaalisti annostelee kehooni. Treenin pituudesta, intensiteetistä ja muutamasta muusta tekijästä riippuen minun täytyy vähentää perusannosta vähintään tuntia ennen treenin aloittamista. Kuten mainitsin, on se kuitenkin hyvin yksilökohtaista; tiedän tyypin 1 diabeetikkoja joiden täytyy vähentää perusannosta jopa neljä tuntia ennen liikunnan harrastamista. Insuliinipumpun kanssa treenaaminen on ollut minulle helpompaa kuin insuliinikynillä ja -injektioilla, joita käytin noin 22 vuotta ennen pumpun saamista.

Koska sinulla diagnosoitiin tyypin 1 diabetes? Kertoisitko hieman lisää ensimmäisistä kokemuksistasi sairauden kanssa?

Sain diagnoosin lokakuussa 1992, jolloin olin 9-vuotias. Diabeteksen hoito oli hyvin erilaista 25 vuotta sitten nykypäivän hoitoihin verrattuna. Jatkuvia veren glukoosiarvon mittaajia ei ollut olemassa eikä verensokerin kontrollointi ollut yhtä tarkkaan kuin nykyään - tällä oli sekä hyviä että huonoja puolia. Minulla oli piikkikammo, josta kuitenkin onneksi pääsin yli. Toisaalta tyypin 1 diabeetikoilla ei ole oikein vaihtoehtoja; selviytyäkseen on vain pistettävä.

Liikunnalla on tärkeä rooli diabeetikon verensokerin hallinnassa; oletko aina treenannut säännöllisesti?

Olen ollut aina hyvin aktiivinen ja kuluttanut aikaa ulkona. Lapsena pyöräilin, kiipeilin puissa, ulkoilutin koiraa ja niin edelleen. Teininä vietin aikaa tallilla ja myöhemmin sainkin oman hevosen, joten päiviini kuului paljon fyysistä työtä, vaikka en varsinaisesti treenannutkaan. Aktiivisempi liikunta ja juokseminen tuli mukaan myöhemmin, kun halusin päästä kuntoon ystäväni häitä varten. Tämän jälkeen aloitin myös joogan ja vesijumpan, joten nykyään viikkoni sisältävät useamman liikuntapäivän.

Oletko alkanut liikkumaan enemmän aikuisena tai oletko muuttanut liikuntarutiinejasi jollain tavalla?

Aikuisena olen alkanut treenaamaan suunnitellusti ja keskityn enemmän vahvan ja terveellisen kehon ylläpitämiseen liikunnan avulla.

Miten treenaat nykyään, minkälaista liikuntaa harrastat ja kuinka usein?

Tällä hetkellä keskityn painoharjoitteluun, juoksemiseen ja joogaan. Normaali viikko sisältää kaksi painoharjoitustakertaa kuntosalilla, kaksi juoksulenkkiä ja yhden joogatunnin. Tämän lisäksi käyn päivittäin lenkillä koirani kanssa ja yritän saada mukaan mahdollisimman paljon hyötyliikuntaa, kuten portaiden valitseminen hissin sijaan ja käveleminen ajamisen sijaan. Kesällä haluan myös järjestää aikaa melomiselle ja pöyräilylle. Minulla on maastopöyrä, jota haluisin päästä käyttämään useammin, mutta joskus on hyväksyttävä ettei aina ole aikaa kaikkeen.

Millainen kokemus puolimaratonin juokseminen oli tyypin 1 diabeetikkona? Kuinka monta kertaa olet juossut maratonin?

Olen juossut yhden puolimaratonin ja useita 10 kilometrin kilpailuja. Koin, että adrenaliini ja jännitys lisäsivät verensokeriarvoja ennen puolimaratonin alkua, joten on tärkeää pysyä rauhallisena ja välttää liiallista insuliinin korvausta koska verensokerin laskemisen riski kasvaa pitkän matkan juostessa. Tästä huolimatta kokemus oli mahtava. Kysyin lääkärini neuvoa pitkän matkan juoksemiseen, mutta hän ei suositellut niin pitkää juoksua ollenkaan, joten kun saavutin unelmani puolimaratonista tyypin 1 diabeteksesta huolimatta, tuntui se henkilökohtaiselta voitolta.

Täytyykö sinun vähentää insuliiniannostasi treenaamisen ajaksi?

Kyllä (katso tarkka vastaus ylhäältä).

Miten tarkistat verensokeriarvot ennen treeniä?

Minulla on jatkuvatoiminen glukoosinseurantalaite, jotta voin seurata verensokeriarvojani ja verensokerikäyrääni koko ajan. Saan huomautuksen, kun verensokeriarvoni ovat matalalla, mikä on hyvin tärkeää. Ilman jatkuvatoimista glukoosinseurantalaitetta en usko, että pystyisin harrastamaan liikuntaa näin usein ja intensiivisesti. Toisin sanoen tarkistan verensokerin sekä ennen liikuntaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Syötkö enemmän ennen vai jälkeen treenin? Miten suhtaudut hiilihydraatteihin?

Pidän periaatteena sitä, että syön siihen saakka, että olen täynnä. Liikunta tekee minut yleensä nälkäiseksi, joten syön yleensä treenin jälkeen, jolloin insuliiniherkkyys on myös parhaimmillaan. Syön ruokaa, jonka koen terveelliseksi, paljon vihanneksia ja puhdasta, prosessoimatonta ruokaa. Henkilökohtaisesti minulle verensokerille ystävälliset ruoat sopivat parhaiten, ja tällä tarkoitan mahdollisimman vähän nopeita hiilihydraatteja ja sokeria.

Miten suunnittelet treenisi? (insuliini, verensokerin mittaaminen, ruokavalio, hiilihydraatit - esimerkiksi lisäätkö jotakin treenin ajaksi tai muutko annosta jälkikäteen?)

Se, miten suunnittelen riippuu paljon liikunnan muodosta. Jos menen kevyelle joogatunnille, en ajattele niin paljon energian tankkaamista kuin pitkälle juoksulenkille lähtiessä. Minun tulee aina tietää, mitkä verensokeriarvoni ovat ja kuinka pitkän ja intensiivisen treenin aion tehdä. Jos juoksen yli puoli tuntia, lisään hiilihydraatteja (yleensä rusinoita) treenin aikana. Jokaista liikuntasuoritusta ennen minun täytyy vähentää insuliinipumpun antamaa annosta - mutta se, kuinka paljon ja kuinka kauan ennen treeniä riippuu siitä, millaista liikuntaa harrastan ja mitkä verensokeriarvoni ovat olleet sinä päivänä. Ei ole olemassa mitään yleispätevää sääntöä, joka toimisi joka kerta vaan joka päivä on erilainen tyypin 1 diabeetikolle. Verensokerin kanssa taisteleminen, miksi minä sitä kutsun, ei koskaan lopu.

Diabetes1

Kuinka paljon tietoa on saatavilla liikunnasta ja diabeteksesta? Riippuuko se liikunnan tyypistä? Tiedetäänkö joissain muualla maailmassa asiasta enemmän?

Valitettavasti en voi oikein vastata tähän. Yleisesti ottaen tapaamieni lääkärien tietämys treenaamisesta ja diabeteksesta ovat vähäisiä.

Teet tällä hetkellä väitöskirjaa tyypin 1 diabeteksen sairauskertomuksista; oletko törmännyt kokemuksiin liikuntaan liittyen?

Tämän mennessä olen huomannut löydöksissäni, että käyttäjä/diabeetikko (=potilas) tekee yleensä itse aloitteet, jos hän haluaa alkaa treenaamaan rankemmin kuin jokapäiväinen hyötyliikunta. Terveydenhoidon tuki ja apu tässä tapauksessa näyttävät vaihtelevan melko paljon.

Verkostoidutko tai vaihdatko kokemuksia muiden liikuntaa harrastavien diabeetikkojen kanssa?

Kyllä vian. Olen joissakin treenaamiseen ja tyypin 1 tyypin diabetekseen liittyvissä Facebook-ryhmissä, niin suomeksi, ruotsiki kuin englanniksi. Kotikaupungissani Paraisissa meillä on ollut projekti nimeltään “Motionera med diabetes” (Liikuntaa diabeteksen kanssa), jonka tavoitteena on ollut Kuntovitosen juokseminen. Tapaamme ja treenaamme yhdessä sekä jaamme ajatuksia liikunnasta suljetussa Facebook-ryhmässämme. Tiedon ja kokemusten jakaminen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa on ollut minulle hyvin tärkeää, ja uskon, että muut diabeetikot tuntevat samoin. Meillä diabeetikoilla on asiasta aivan toisennäköinen käsitys, jota terveydenhuollon ammattilaiset eivät voi täysin ymmärtää.

Olet suomenruotsalainen - onko Suomen ja Ruotsin välillä paljon eroja mitä diabetestietämykseen ja -tutkimuksiin tulee?

En osaa oikein sanoa. Minulla on henkilökohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä, mutta en osaa sanoa asiasta enempää, koska minulla ei ole todisteita tai faktoja.

Onko olemassa organisaatioita tai järjestöjä, jotka ovat ottaneet erityisesti diabeteksen ja treenaamisen huomioon (lähinnä Suomessa tai Ruotsissa?)

Diabetesliitto sekä Suomessa että Ruotsissa on hyvin tärkeä, mutta en voi oikein sanoa, että olisin saanut varsinaista apua heiltä, mitä diabeetikkona treenaamiseen tulee.