Ennen vuoden 2007 tupakointikieltoa yleisissä paikoissa, oli vaikeaa kuvitella baaria ilman jatkuvaa tupakansavun leijumista ilmassa.

Nyt kymmenen vuoden kuluttua tästä kielto on laajalti hyväksytty ja monet ovat julistaneet sen menestyksekkääksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan mukaan työikäisistä miehistä 17 prosenttia ja naisista 14 prosenttia tupakoi päivittäin. Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt, ja myös naisten tupakointi näyttäisi viime vuosina kääntyneen laskuun. Suomessa tupakoitsijoiden määrä on laskenut seitsemän prosenttia vuodesta 2016.

Tupakoinnin vastaiset toimet ovat estäneet jopa yli 20 miljoonaa kuolemantapausta vuoden 2008 jälkeen.

Joten mihin tästä jatkamme? Kuinka lähellä 'savutonta yhteiskuntaa' olemme? Ja mitä tulee vielä tehdä tämän saavuttamiseksi?

Savuton Suomi

Tie Savuttomaan Suomeen

Sosiaali- ja terveysministeriön TIE SAVUTTOMAAN SUOMEEN -toimenpideohjelma julkaistiin vuonna 2014. Sen tarkoituksena on edelleen vähentää tupakoinnin yleisyyttä Suomessa, ja se antaa tarkemmat tiedot, miten se toivoo tämän saavuttavansa.

Sen pääasiallisena tavoitteena on savuton yhteiskunta, jossa alle kaksi prosenttia käyttää tupakkatuotteita vuoteen 2040 mennessä.

Ohjelmassa on neljä toimintakokonaisuutta:

  1. Tupakkatuotteiden aloittamisen ehkäisy
  2. Tupakkatuotteiden käytön lopettaminen
  3. Savuton elinympäristö
  4. Uudet tupakkatuotteet ja niihin rinnastettavat tuotteet

Vuonna 2013 15–64-vuotiaista miehistä tupakoi päivittäin 19 prosenttia ja naisista 13 prosenttia, vastaavat luvut olivat 2000-luvun alussa 28 prosenttia ja 20 prosenttia. Pitkällä aikavälillä miesten tupakointi on Suomessa vähentynyt. Naisten tupakointi pysyi pitkään 1980-luvun puolivälin tasolla, mutta kääntyi laskuun 2000-luvun vaihteen jälkeen. Kiitos muutoksista kuuluu säännösten muutosten, tupakoinnin terveysriskikamppanjoinnin ja tupakkaverojen korotuksen yhmistelmälle.

Tie Savuttomaan Suomeen -ohjelman tavoitteena on varmistaa tämän laskun jatkuminen. Lisäksi useat organisaatiot (mm. Allergia- ja Astmaliitto ry, Suomen ASH ry ja Työterveyslaitos) ylläpitävät Savuton Suomi 2030 -verkostoa, joka tavoittelee myös tupakatonta Suomea.

Mitä muuta on tekeillä savuttoman yhteiskunnan luomiseksi?

Viime vuosina on toteutettu useita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä tupakoinnin yleisyyden vähentämiseksi.

Näihin toimenpiteisiin kuuluu:   

  • Tupakkatuotteiden verojen korottaminen. Kun tupakan veroa korotetaan, kallistuu myös sen yleinen hinta. Kun vielä vuonna 2008 tupakka-askin hinta oli päälle neljä euroa, nyt askista saa pulittaa yli kuusi euroa. Heinäkuuhun 2019 mennessä tupakka-askin hinta on yli euron nykytilannetta kalliimpi.
  • Tupakan mainonta sekä muu kuluttajille ja yksittäiselle kuluttajalle suunnattu markkinointiviestintä on ehdottomasti kielletty. 
  • Vuoden 2012 alussa voimaan tullut laki kieltää tupakan tuotemerkkien näkymisen vähittäismyyntiasiakkaille
  • Vuodesta 2017 savukepakkauksia saa myydä vain, jos ne sisältävät  pakolliset teksti- ja kuvavaroitukset.
  • Pakkauskokoa koskeva sääntely tuli voimaan vuonna 2009, ja sen mukaan pakkauksessa on oltava vähintään 30 grammaa irtotupakkaa, 20 savuketta tai 10 pikkusikaria. Tämän tarkoituksena on estää pienten, edullisten pakkausten käyttäminen nuorten suosimina tupakoinnin kokeilu- ja aloituspakkauksina.
  • Lisä- tai makuaineita ei saa käyttää antamaan tuotteelle muun kuin tupakan tuoksun tai maun. Mentoli kielletään siirtymäajan jälkeen vuonna 2020.

Mitä hyötyä savuttomasta yhteiskunnasta on?

Suurin osa ihmisistä on tietoisia tupakoinnin lopettamiseen liittyvistä terveyshyödyistä, tai ei alunperinkään aloita tupakointia. Savuton yhteiskunta auttaisia vähentämään tulevien sukupolvien tupakoimisen aloittamisen todennäköisyyttä sekä edistämään yleistä kansanterveyttä varmistamalla seuraavat:

  • Tupakkaan liittyvien kuolemantapausten vähentynyt määrä

Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa keskimäärin 5 000 ihmistä joka vuosi. Määrä on enemmän kuin Suomessa vuoden aikana huumeiden, alkoholin, liikenneonnettomuuksien, aidsin, itsemurhien ja murhien seurauksena kuolleiden määrä yhteensä. Tämä luku vähenisi todennäköisesti huomattavasti, jos vähemmän ihmisistä tupakoisi.

  • Tupakkaan liittyvien kroonisten sairauksien määrä

Tupakoitsijat kärsivät todennäköisemmin kroonisista tupakkaan liittyvistä sairauksista, kuten kauhkoahtaumataudista, jolla voi vakavassa tapauksessa olla suuri vaikutus yleisterveyteen ja elämänlaatuun. Sairauksien vähentynyt määrä tarkottaisi terveellisempää ja täydempää elämää.

  • Talous

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tupakoinnin välittömät kustannukset eli esimerkiksi terveydenhuollon menot ja tulipalot aiheuttivat vuonna 2012 noin 290 miljoonan euron kulut. Tupakoinnin aiheuttamat tulonsiirrot, kuten sairauspäivärahat, ovat yhteenlaskettuna noin 327 miljoonaa euroa. Välittömät taloudelliset haitat nousevat näin noin 617 miljoonaan euroon. 

Mitä muut maat tekevät savuttomuuden puolesta?

Yhä useammat maat tunnustavat savuton yhteiskunnan edut ja toteuttavat omat suunnitelmansa tupakoinnin vähentämiseksi.

Esimerkkeihin kuuluu:

Hollanti

Alankomaiden Groningenissa useat organisaatiot, mukaan lukien sairaalat, koulut ja yhteisöryhmät, ovat tuotu yhteen yhteisenä tavoitteena savuton kaupunki. Kaupungin riippuuvuuksia hoitava lääkäri Van den Graaf uskoo, että yhteinen edustus helpottaa savuttomuuteen siirtymistä.

Ranska

Ranska toivoo vähentävänsä tupakoinnin yleisyyttä (tällä hetkellä noin 30%) muutamien seuraavien vuosien aikana tupakkatuotteiden hintoja korottamalla. 20 savukkeen pakkauksen hinta nousee seitsemästä eurosta 10 euroon kolmen vuoden aikana ja tämän strategian, joka on osoittautunut onnistuneeksi Iso-Britanniassa ja Irlannissa, toivotaan toistavan vastaavia tuloksia.