Juommeko Alkoholia Vaehemmaen Kuin Aikaisemmin

Jo aikojen alusta alkoholi on kuulunut vahvasti suomalaisten elämään. Suurelle osalle suomalaisista alkoholi kuuluu sosiaaliseen kanssakäymiseen; tapaamme kavereita pubeissa ja baareissa muutaman lasillisen kera.

Mutta onko alkoholi tiivimmin jokapäiväisessä elämässämme kuin isovanhemmillamme? Juommeko enemmän vai vähemmän alkoholia tänä päivänä kuin sukupolvet ennen meitä?

THL:n julkaiseman raportin mukaan vuonna 2016 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 10,8 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Kokonaiskulutus oli siten 49,7 miljoonaa litraa, pysyen samalla tasolla kuin vuonna 2015. Tällä hetkellä suosituin alkoholijuoma Suomessa on olut; mallasjuomien kulutus koko alkoholin kulutuksesta on lähes puolet. Viinien ja oluiden osuus tilastoidusta kulutuksesta on ollut nousussa, kun taas väkevien alkoholijuomien osuus on ollut laskussa.

Tämänhetkinen alkoholin kokonaiskulutus 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti on lähes kolminkertainen vuoteen 1960 verrattuna. Vuonna 2007 alkoholin kokonaiskulutus oli jopa nykyistä korkeampi; 12,7 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. Tästä eteenpäin kulutus on ollut lievästi laskevaa.

Suomalaisten suosikkialkoholijuomat ovat vaihdelleet suuresti viimeisen puolen vuosisadan aikana. Reilu 50 vuotta sitten yli 70 prosenttia kulutetusta alkoholista oli väkeviä alkoholijuomia. Oluen kulutus kasvoi voimakkaasti vuonna 1969, kun keskioluet sallittiin myyntiin elintarvikeliikkeissä. Viinit ovat kasvattaneet jatkuvasti suosiotaan 1960-luvulta lähtien, mutta 1980-luvun jälkeen viinin kulutus nousi ripeästi.

Alkoholinkulutuksen jakautuminen Suomessa

Suomalaisten alkoholinkulutus on jakautunut hyvin epätasaisesti. Suurin osa juo joko vähän tai kohtuudella. Miesten eniten juova kymmenys kuluttaa noin 45 prosenttia kaikesta miesten kuluttamasta alkoholista. Naisilla vastaava osuus on noin 50 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että väestön kymmenesosa juo noin puolet kaikesta kulutetusta alkoholista.

Vielä 1960-luvun lopulle saakka alkoholinkulutus Suomessa oli hyvin miesvoittoista. Noin 40 prosenttia 15-69-vuotiaista naisista ilmoitti vuonna 1968 olevansa täysin raittiita. Naisten alkoholinkulutus on kuitenkin vuosien saatossa kasvanut. Nykyisin noin 90 prosenttia naisista on käyttänyt alkoholia viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus on lähes sama kuin miehillä. Naisten osuus kokonaiskulutuksesta on kasvanut; vuonna 1968 se oli runsaat 10 prosenttia kun taas nykyisin naiset juovat noin neljänneksen kaikesta alkoholista.

Nuorten juomatavoissa on havaittavissa erilaisia vaiheita; 1970-luvun alussa alkoholin käyttö levisi nuorisokulttuuriin. Vuosikymmenen loppuvaiheessa oli hetkellinen kiristyminen asenteissa, jonka jälkeen tapahtuikin 1980-luvun puolivälistä alkanut 15 vuoden pituinen kasvuaalto. 2000-luvulla nuorten raittius on lisääntynyt voimakkaasti, ja 14 ja 16 -vuotiailla juomistiheys ja humalakulutus on kääntynyt laskuun.  

Suomalaisten juomatavat

Suomalaisten alkoholin kokonaiskulutuksen taso voi muuttua hyvinkin nopeasti, johtuen esimerkiksi alkoholin verotuksen muutoksista. Sen sijaan juomiskulttuuri itsessään muuttuu hyvin hitaasti. Alkoholi lounaalla tai arkipäivisin illallisen merkeissä on edelleen melko harvinaista suomalaisissa kodeissa.

Alkoholi kuuluu suomalaisilla edelleen enemmän juhlaan ja sitä käytetään edelleen melko harvoin tavallisen arjen kulutustuotteena. Tämä näkyykin kulutuksen keskittymisenä viikonloppuihin; humala ja sosiaalinen kanssakäyminen kuuluvat edelleen tiiviisti yhteen. Suomalaiset juovat kuitenkin nykyisin tiheämmin kuin aikaisemmin. Juomistiheyden kasvu on ollut suurinta 50-70-vuotiaiden miesten ja naisten keskuudessa.

Ikäihmisten alkoholinkulutus

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto on huolissaan ikäihmisten lisääntyvästä alkoholin kulutuksesta. Tästä syystä tämän vuoden teemaksi Ehkäisevän päihdetyön viikolla (6-12.11.2017) on otettu ikäihmisten päihteidenkäytön puheeksiotto. Tästä syystä mekin haluamme jakaa blogissamme tietoa, kuinka määritellä alkoholin kulutuksen kohtuukäyttö ja miten voi aloittaa hienovarainen keskustelu, mikäli on huolissaan läheisen alkoholin kulutuksesta.

EPT:n mukaan liiallisen alkoholin käytön taustalla saattaa olla esimerkiksi yksinäisyys, tarpeettomuuden tunne tai elämän tunteminen merkityksettömäksi. Lääkkeiden säännöllinen käyttö on myös ikäihmisillä tavallista, jolloin alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutus saattaa olla terveydelle hyvinkin haitallista. Yli 65-vuotiaiden riskitaso alkoholin käytölle on enintään kaksi annosta kerralla ja enintään seitsemän annosta viikon aikana. Päihdelinkin sivuilla on saatavilla erilaisia laskureita, joilla voi arvioida omaa tai läheisen alkoholin käyttöä.

Kuinka ottaa puheeksi alkoholin käyttö läheisen kanssa?

Päihteiden käytön puheeksiottaminen saattaa monesta tuntua vaikealta. Usein keskustelu ammattihenkilön kanssa saattaa olla aiheellista, jotta kokonaistilanne olisi helpompaa arvioida. Heiltä saa usein myös erilaisia neuvoja miten asian kanssa kannattaa edetä.

Sininauhaliitto on koonnut seuraavanlaiset vinkit, miten ottaa puheeksi läheisen tilanne:

  • Oikea ajoitus: Keskustelu on hyvä aloittaa, kun läheinen on selvin päin

  • Kunnioitus ja arvostus: Korosta välittämistä ja läheisen hyviä ominaisuuksia

  • Leimaavien käsitteiden välttäminen, kuten “alkoholisti” tai “päihdeongelmainen”

  • Päihteitä ei ole tarpeen hävittää; mikäli läheinen ei ole valmis luopumaan alkoholista, hän hankkii sitä uudelleen

  • Keskity tähän hetkeen; mitä vaikutuksia päihteillä on tällä hetkellä?

  • Ota huomioon läheisen valmius ymmärtää ja tiedostaa tilanteensa; puheeksiotto on usein pitkällinen prosessi

  • Esitä asia kokemuksen kautta, esim. sanomalla “Olen huomannut että juot pullollisen viiniä illan aikana”

  • Tuo esiin haittavaikutukset, joiden uskot koskettavan eniten läheistä, kuten tapaturma-alttius tai muistiongelmat

  • Ole aito: tärkeintä on että näytät että välität aidosti

Sininauhaliitto ohjeistaa oppaassaan myös, mitä voit itse tehdä, pitääksesi huolta terveydestäsi, alkoholia nauttiessasi. Tärkeää on olla ylittämättä alkoholinkäytön riskirajoja, joka oli yli 65-vuotiailla enintään kaksi annosta kerralla ja enintään seitsemän annosta viikossa. Veden riittävä juonti on myös tärkeää. Apteekista tai lääkäriltä tulee aina tarkistaa, mikäli lääkkeen kanssa voi käyttää alkoholia. Sen lisäksi levon, liikunnan, ruoan ja ihmissuhteiden tasapaino on tärkeää. Mikäli olet huolissasi omasta tai läheisesi alkoholin käytöstä, ammatti-ihmisen puoleen kääntyminen on suositeltavaa. Apua saa esimerkiksi terveysasemilta, kotihoidosta ja vanhuspalveluista.  

Mikäli haluat lukea lisää aiheesta sekä EHT-viikosta, lisätietoja aiheesta löytyy Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston sivuilta.