Diabetes Ja Sen Yleisyys

Diabetes on yksi nopeimmin lisääntyvistä sairauksista niin Suomessa kuin koko maailmassa.

Ainoastaan Suomessa noin 500 000 ihmistä sairastaa diabetesta. Näistä noin 50 000 on diagnosoitu 1 tyypin diabetes, kun taas 2 tyypin diabetesta sairastaa noin 450 000 suomalaista, joista 150 000 arvioidaan olevan diagnosoimatta. On ennustettu, että seuraavien 10-15 vuoden aikana sairastuneiden määrä saattaa jopa kaksinkertaistua.

Uusien diagnoosien määrä kasvaa vuosittain noin 25 000 ihmisellä. Lasten ja nuorten osuus näistä on 500-600, 15-64 -vuotiaiden osuus on noin 13 000-14 000 kun taas yli 65 -vuotiaiden osuus on noin 11 000-12 000.  

Noin 15 prosenttia terveydenhuollon menoista kuluu diabeteksen hoitoon. Varhainen diagnoosi sekä hyvä hoito vaikuttaa tuntuvasti diabetesta sairastavan elämänlaatuun. Tämän lisäksi, näillä voidaan samalla säästää diabeteksesta johtuvia kustannuksia.

Diabeteksen yleisyys maailmassa

Myös Iso-Britanniassa diabetes on yleinen sairaus. Diabetes UK hyväntekeväisyysjärjestö arvioi että 3,5 miljoonalla britillä on diagnosoitu diabetes ja sen lisäksi puoli miljoonaa ihmistä sairastaa sitä diagnosoimatta. Iso-Britannian terveydenhuolto (NHS) arvioi, että 90 prosenttia Iso-Britannian diabetes tapauksista ovat 2 tyypin diabetesta.  

Diabetes ei ole ainoastaan ongelma Iso-Britanniassa. Kansainvälisen diabetesliiton (The International Diabetes Federation) mukaan, yksi aikuinen jokaista yhtätoista kohden maailmassa elää kyseisen sairauden kanssa. Tämän lisäksi melkein puolet diabetesta sairastavista eivät ole tietoisia sairaudestaan.

Mikä diabetes on?

Käypä hoito määrittelee diabeteksen sairaudeksi, jota luonnehtii plasman kroonisesti suurentunut glukoosipitoisuus.  

Diabetes on myös merkittävin yksittäinen syys valtimotauteihin, kuten sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Tämän lisäksi diabetes on usein syynä alaraaja-amputaatioihin.

Mitä erilaisia muotoja diabeteksella on?

Diabetes jaetaan vanhastaan tyyppiin 1 ja 2. Todellisuudessa nämä edustavat ainoastaan diabeteksen kirjossa ääripäitä. Näiden välissä on erilaisia tapauksia, joissa on molempien alaryhmien piirteitä. Seuraavissa kappaleissa käymme läpi tyypin 1 ja 2 sekä raskausdiabeteksen tyypillisiä piirteitä.

Nuoruustyypin, eli tyypin 1 diabetes

Suomessa nuoruustyypin diabeetikoita on noin 50 000. Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan yleensä alle 40 -vuotiaana. Lasten diabetes on yleisempää Suomessa, kuin missään muualla maailmassa; joka vuosi Suomessa sairastuu noin 500 alle 15 -vuotiasta ja 1500 yli 15-vuotiasta tämän tyypin diabetekseen.

Tyypin 1 diabeteksessa insuliinia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet, josta seuraa se, että elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity.

Yleisiä oireita ovat lisääntynyt jano, laihtuminen, väsymys sekä virtsaneritys. Nämä kehittyvät varsin nopeasti päivien tai viikkojen kuluessa.

Tyypin 1 diabeteshoidossa jatkuva, elinikäinen insuliinihoito on tarpeellinen. Hoitoon kuuluvat myös verensokerin omaseuranta sekä ruuan hiilihydraattimäärän arvioiminen, koska insuliiniannokset sovitetaan hiilihydraattien mukaisiksi. Liikunta ja terveellinen ravinto ovat tärkeä osa tyypin 1 diabeteksen hoitoa, koska ne auttavat verisuonia voimaan hyvin ja näin ehkäisevät lisäsairauksia.

Tyypin 1 diabetekseen ei vielä tunneta ehkäisykeinoja, jatkuvista tutkimuksista huolimatta. Mikäli äidillä on tyypin 1 diabetes, on silloin lapsella 2-5 prosentin mahdollisuus sairastua diabetekseen. Isän kohdalla luku on hieman korkeampi; 6-8 prosenttia. Vastasairastuneista diabetekseen sairastuneista lapsista vain noin 10 prosentilla on lähisuvussaan joku joka sairastaa diabetesta.

Ylipainoon liittyvä, tyypin 2 diabetes

Ylipainon lisääntyminen ihmisillä on myös lisännyt siihen liittyviä sairauksia, kuten 2 tyypin diabetesta.

2 tyypin diabetes tapauksissa ihmisen keho ei pysty tuottamaan tai käyttämään insuliinia tehokkaasti. Insuliini mahdollistaa sokerin (glukoosin) siirtymisen kehon soluihin, jotta voisimme käyttää sitä energiana.  

Kun keho ei pysty tuottamaan tarpeeksi insuliinia (tai ei pysty käyttämään sitä tehokkaasti), glukoosin määrä verenkierrossa nousee korkeaksi. Tätä kutsutaan lääketieteen termillä hyperglykemia. Tämä taas saattaa aiheuttaa pysyviä vahinkoja eri elimiin, sekä johtaa sokeuteen, munuaisten vajaatoimintaan sekä amputaatioihin.  

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa pyritään ruokailutottumuksia muuttamalla, painonhallintaan, jolla taas saavutetaan paremmat veren rasva- ja sokeripitoisuudet, verenpainearvot sekä ruoan ravitsemuksellinen riittävyys.

Painonhallintaan kuuluu niin painon pudottaminen kuin sen pitäminen sallituissa lukemissa. Painonhallintaa voi tukea pienentämällä annoskokoja tai valitsemalla vähemmän energiaa sisältäviä ruokia. Liikunta on myös tärkeä osa tyypin 2 diabeetikon elämää. Liikunta ja ruokavalio ovat tyypin 2 diabetesta sairastavan tärkeimmät painonhallintakeinot.

Diabetes ja uniapnea liittyvät hyvin läheisesti toisiinsa; joka toisella tyypin 2 diabeetikolla on uniapnea. Toisaalta noin 40 prosentilla uniapneasta kärsivistä on myös tyypin 2 diabetes. Hoitamaton uniapnea heikentää unen laatua. Elimistö kärsii stressistä, verenpaine nousee sekä verenkiertoelimistö on kovilla. Stressi ja väsymys taas nostavat verensokeria.

Raskausdiabetes

Raskausdiabetestä esiintyy nimensä mukaisesti raskauden aikana, yleensä häviten synnytyksen jälkeen. Sitä esiintyy noin joka kymmenennellä odottavalla äidillä.  Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin sokerirasituskokeella. Yleensä raskausdiabetes puhkeaa jo ensimmäisen raskauden aikana.

Odotusaikana raskaushormonien määrä kasvaa veressä, kuten myös kehon rasvamäärä. Näiden seurauksena insuliinin teho alkaa heiketä toisen raskauskolmanneksen aikana. Insuliini on haiman erittämä hormoni, jonka tehtävänä on säädellä veren sokeripitoisuutta ja kuljettaa ravinnosta saatu sokeri verestä kudoksiin. Mikäli insuliinin määrä ei vastaa tarvetta, veren sokeripitoisuus nousee. Tätä kutsutaan raskausdiabetekseksi.

Raskausdiabetekselle altistavat liikapaino, suvussa esiintyvät taipumukset diabetekseen, yli 40 vuoden ikä, aiemman synnytyksen yli 4,5 kg painoinen lapsi, aiempi raskausdiabetes, sokeri aamuvirtsassa sekä munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCO).

Noin puolella raskaana olevista naisista Suomessa on raskausdiabeteksen riskitekijöitä.

Raskausdiabeteksen tärkein hoito on oikea ruokavalio. Monipuoliseen ruokavalioon kuuluvat mm. Täysviljavalmisteet, kasvikset, marjat ja hedelmät, sekä rasvattomat tai vähärasvaiset maito- ja lihavalmisteet ja pehmeää rasvaa sisältävät levitteet ja öljyt. Ateriaan tulisi sisällyttää samanaikaisesti hiilihydraatteja, proteiinia sekä rasvoja. Energiamäärän tulisi pysyä kohtuullisena, jotta paino ei nousisi liikaa ja että verensokeri pysyisi mahdollisimman hyvin hallinnassa.

Ruokavalion lisäksi, liikunnalla on suuri merkitys raskausdiabeteksen hoidossa, sillä se laskee verensokeria ja auttaa painonhallinnassa. Liikuntaa suositellaan, mikäli raskauteen ei liity diabeteksen lisäksi muita ongelmia.

Joskus ruokavaliohoidolla ei saavuteta sopivaa sokeritasapainoa. Tällöin aloitetaan lääkehoito, kuten metformiini-tabletit, insuliinipistokset tai molemmat yhdessä. Lääkehoito voidaan lähestulkoon aina lopettaa synnytyksen jälkeen.

Tulevaisuuden näkymät

Onko diabetes -tilanne siirtymässä parempaan vai huonompaan suuntaan?

Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) mukaan, tällä hetkellä maailmassa elää 415 miljoonaa aikuista, jotka sairastavat diabetesta. IDF arvioi, että määrä tulee kasvamaan 640 miljoonaan aikuiseen seuraavan 25 vuoden kuluessa, mikä tarkoittaa määrän kasvamista yli 50 prosentilla. Suurin kasvu on arvioitu tapahtuvan monissa Afrikan maissa, Lähi-Idässä sekä Aasiassa, joissa tapausten uskotaan tuplaantuvan vuoteen 2040 mennessä. Suurin kasvu kohdistuu 2 tyypin diabetekseen, joka on yhteydessä nykypäivän elämäntyyliin, kaupungistumiseen sekä halvan korkeakalorisen ruokavalion tarjonnan lisääntymiseen ja liikkumattomuuteen.

Lisätietoja diabeteksesta ja kuinka sitä voi hoitaa on saatavilla Diabetesliiton sivuilta kuten myös Kansainvälisen diabetesliiton, IDF:n sivuilta.