Sydän on pitkään symboloinut rakkautta ja ystävyyttä ympäri maailman. Näin ystävänpäivän kynnyksellä halusimme selvittää, mikä Euroopan maa johtaa “voimakkaimmalla/onnellisimmalla” sydämellä. Kokosimme eri Euroopan maiden tilastoja sepelvaltimotautiin kuolleisuuden yleisyydestä ja keskiarvot laskemalla saimme selvitettyä, missä maassa voidaan sanoa olevan Euroopan “terveimmät sydämet”.  

Ranska pitää kärkisijaa 5,07 % ja muut top 3 -sijoittuneet maat ovat Hollanti (5,52 %) ja Kypros (5,62 %). Suomi ei tässä kilpailussa valitettavasti päässyt kymmenen parhaimman joukkoon.

Mitä ovat yleisimmät sydän- ja verisuonisairaudet?

Yleisimpiin sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt. Suomessa sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat vajaan puolet työikäisten kuolemista, jolloin siitä muodostuu suurin yksittäinen kuolinsyiden ryhmä.

Esimerkiksi vuonna 2012 sydäninfarkti- ja sepelvaltimotautikohtauksia oli kaikissa ikäluokissa lähes 22 0000 kappaletta, ja näistä miesten osuus oli runsas puolet. Alueelliset erot sydän- ja verisuonitautisairauksissa sekä -kuolleisuudessa ovat Suomessa suuret: Itä- ja Koillis-Suomessa näitä esiintyy eniten.

  1. Sepelvaltimotauti

Yleisin syy sepelvaltimoverenkierron heikkenemiselle on ateroskleroosi eli valtimonseinämien kalkkeutuminen. Sepelvaltimotauti voi ilmetä muun muassa sydänlihaksen kuoliona, sydäninfarktina ja rasitusrintakipuna (angina pectoris).

Elintapojen kohentuminen on vaikuttanut sepelvaltimotaudin vähenemiseen vuosikymmenten saatossa. Tärkeä osa on myös ollut ennaltaehkäisyn ja hoidon kehittyminen parempaan suuntaan. Liuotus- ja lääkehoito sekä ohitusleikkaukset (erityisesti pallolaajennukset) ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä.

  1. Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminnasta puhuttaessa tarkoitetaan sydämen pumppaustoiminnon heikkenemistä. Yleisimmät syyt sydämen vajaatoiminnalle ovat sepelvaltimotauti ja verenpainetauti. Muita, hieman harvinaisempia syitä sydämen vajaatoiminnalle, ovat synnynnäiset sydänviat, hankitut läppäviat sekä sydänlihassairaudet.

  1. Aivoverenkiertohäiriöt

Aivoverenkiertohäiriöillä tarkoitetaan aivovaltimoverenkierron pysyvää tai tilapäistä heikkenemistä tai aivoverenvuotoa. Nämä johtavat aivotoimintahäiriöihin, joka johtaa esimerkiksi tajunnan heikkenemiseen ja halvausoireisiin.

Mitä ovat sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja miten niitä voi ehkäistä?

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ovat muun muassa perinnölliset tekijät, ravinnon sisältämä rasvapitoisuus ja rasvan laatu, veren korkea kolesterolipitoisuus, sekä tupakointi ja kohonnut verenpaine. Ikääntyessä riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa. Lisäksi miehillä on suurempi todennäköisyys sairastua näihin tauteihin kuin naisilla.

Seuraavaksi käymme tarkemmin läpi näitä erilaisia riskitekijöitä ja mitä voimme tehdä alentaaksemme niiden vaikutusta sydämellemme.

  1. Verenpaine

Verenpaineeseen voi vaikuttaa vähentämällä ylipainoa sekä suolan ja liiallisen alkoholin käyttöä. Sen lisäksi säännöllinen liikunta auttaa alentamaan verenpainetta. Mikäli nämä elämäntavan muutokset eivät tuo toivottua tulosta, saattaa lääkäri päätyä määräämään verenpainelääkityksen.

Verenpaineen ihannetaso on alle 120/80 mmHg. Lääkäri saattaa päätyä lääkityksen tarpeellisuuteen, mikäli verenpaine on toistuvasti yli 140/90 mmHg, eivätkä elintapamuutokset ole auttaneet alentamaan painetta riittävästi.

  1. Veren kolesterolipitoisuus

Veren kolesterolipitoisuuden olisi suositeltavaa olla alle 5 mmol/l.

Veren kolesterolipitoisuutta voidaan pyrkiä alentamaan vähentämällä tyydyttynyttä rasvaa ruokavaliossa ja lisäämällä monityydyttymättömien rasvojen käyttöä.

Maidosta ja lihasta saatavat rasvat ovat tyypillisimpiä tyydyttyneen rasvan lähteitä Suomessa. Pehmeät margariinit, kasviöljyt ja rasvaiset kalat taas sisältävät monityydyttymättömiä rasvoja. Esimerkiksi eräisiin margariineihin ja muihin tuotteisiin lisätään sitostanolia tai sitosterolia, jonka on huomattu alentavat veren kolesterolipitoisuutta.

Usein sellaisilla ihmisillä, joilla on korkea sydän- ja verisuonitautiriski, saatetaan kuitenkin joutua turvautumaan myös kolesterolia alentavaan lääkitykseen.

  1. Tupakointi

Tupakoinnin lopettaminen vähentää hyvin nopeasti riskiä sairastua sydänsairauksiin. Tupakoinnin lopettamiseen on olemassa erilaisia nikotiinikorvauslääkityksiä, joita on saatavilla reseptilääkkeinä apteekeista ja ilman reseptiä erilaisista vähittäismyymälöistä.

  1. Diabetes

Diabeteksen haitallisiin seurauksiin voidaan vaikuttaa vähentämällä ylipainoa ja lisäämällä liikuntaa sekä lääkärin määräämän lääkityksen avulla. Aikuistyypin (tyyppi 2) diabetesta voidaan ehkäistä merkittävästi painonhallinnalla ja säännöllisellä liikunnalla.

Lisätietoja sydäntaudeista ja niiden eri hoitotavoista ja ennaltaehkäisystä on saatavilla THL:n sekä Sydänliiton sivuilta.

Ystävänpäivän vietto sydänystävällisesti

Mikäli kaipaat inspiraatiota terveellisen ystävänpäivän viettoon, voimme antaa sinulle vinkkejä Professori Heartyn avulla. Professori Hearty ehdottaa sinulle hauskoja ja terveellisiä vinkkejä, ja voit halutessasi jakaa vastaukset ystävillesi sosiaalisessa mediassa. Riittää ainoastaan, että kirjoitat oman ja ystäväsi nimen siihen varattuihin kohtiin ja Professori Hearty antaa sinulle ehdotuksensa.

Hetkinen, kun mietin...

Elon Musk ja Star Man Prof. Hearty ehdottaa: People-watch.

 

Lähteet: 
THL: https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit 
https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijat-ja-ehkaisy 
https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys
Kustannus Oy Duodecim: http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00405