Noin joka neljännellä suomalaisella aikuisella on allergisia oireita. Ympäristön allergeeneille herkistyneiden (atooppisten) osuus kouluikäisistä on jopa 40 prosenttia. Allerginen reaktio tapahtuu silloin, kun keho epähuomiossa ylireagoi harmittomaan aineeseen. Tällaisessa tilanteessa, immuunijärjestelmä tuottaa vasta-ainetta, joka tunnetaan nimellä immunoglobuliini E (IgE) ja kuljettaa sitä tietylle alueelle kehossa taistellakseen havaittua uhkaa vastaan.

Mitä ovat allergiaoireet?

Kehossa jo vaikuttava IgE vasta-aine, saa kehon vapauttamaan histamiinia, joka aiheuttaa lukuisia oireita.

Oireet saattavat olla monenlaisia, mutta yleensä ne vaikuttavat ihoon, hengitysteihin, verenkiertojärjestelmään sekä ruoansulatuskanavaan.

Tyypillisimpiä reaktioita ovat:

  • Nuha - aiheuttaa nenäkäytävän kalvoilla sijaitseva tulehdus. Oireina esiintyy mm. vuotava tai tukkoinen nenä, aivastelu ja kutina

  • Sidekalvontulehdus - tulehdus silmän osassa, jota kutsutaan sidekalvoksi. Silmä on punainen, johtuen verisuonten laajenemisesta. Tulehdus voi lisäksi aktivoida kyynelkanavat, jolloin silmät kostuvat normaalia enemmän

  • Hengitysvaikeudet - tulehtuneet hengitystiet johtavat ärsytykseen, josta voi seurata yskimistä, hengityksen vinguntaa, hengästymistä sekä tiukkuuden tunnetta rinnassa

  • Urtikaria - usein myös kutsutaan nokkosihottumaksi. Allergialle tyypillistä on punainen ja koholla oleva ihottuma. Iholla on paukamia ja ne saattavat kutista erittäin paljon

  • Angioedeema - iholla esiintyvä turvotus, jota esiintyy kasvoissa, huulissa, silmissä, käsissä ja jaloissa. Tämä oire esiintyy usein urtikarian kanssa samassa yhteydessä ja se tyypillisesti yhdistetään anafylaktiseen reaktioon

  • Vatsakivut - liittyvät vatsavaivat, ripuli ja oksentelu. Nämä ovat tyypillisesti yhdistetty ruoka-aine allergioihin

  • Ekseema - tyypillistä kuivat, kutisevat ja punaiset läikät iholla. Nämä saattavat aiheuttaa suora ihokontakti allergisoivien aineiden kanssa, kuten nikkeli (koruissa käytetty metalli) tai nautitut ruoka-aineet

Vakava allerginen reaktio voi johtaa anafylaktiseen shokkiin, joka on hyvin vakava ja henkeä uhkaava tila.

Milloin allergiat kehittyvät?

Allergia voi kehittyä missä elämänvaiheessa tahansa.

Joku saattaa altistua aineelle useita kertoja, mutta ei saa allergista reaktiota. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua äkkiseltään.

Noin 50 prosentille ihmisistä uskotaan kehittyvän yksi tai useampi allergia  ennen 18 ikävuotta. Mikäli sinulla on diagnosoitu lapsuusiässä allergia, on hyvinkin mahdollista, että se lievenee iän karttuessa.

On arvioitu, että 44 prosenttia Iso-Britanniassa elävistä aikuisista  kärsii vähintään yhdestä allergiasta. Määrä kasvaa edelleen vuosittain.

Kenellä on riski allergioihin?

Kenelle tahansa voi kehittyä allergia. Taipumus allergioihin on kuitenkin geneettistä.

  • Yhdellä vanhemmista on allergia = 33 prosentin mahdollisuus allergiaan

  • Molemmilla vanhemmilla on allergia = 70 prosentin mahdollisuus allergiaan 

Nämä tilastolliset tiedot eivät kerro, minkä tyyppinen allergia sinulle saattaa kehittyä, koska ei ole itsestään selvää, että sinulle periytyy sama allergia, kuin vanhemmillesi.

Geneettinen taipumus tarkoittaa, että kehon immuunijärjestelmä valmistaa ylimäärän IgE vasta-aineita, jotka tunnetaan nimellä atopia.

Ollessasi atooppinen, se ei aina välttämättä tarkoita sitä, että sinulle kehittyy allergia. Kuitenkin tietyissä tilanteissa on mahdollista, että immuunijärjestelmäsi saattaa reagoida vallitsevaan ärsykkeeseen.

Ympäristövaikutukset saattavat lisätä allergian kehittymisen mahdollisuutta. Näitä ovat mm.:

  • Antibioottien käyttö lapsuudessa

  • Altistuminen eläimille ja pölypunkeille

  • Kasvaen tupakansavulle altistuen

Keskustelua on ollut myös, mikäli allergioiden kehittymiseen ja syntyvän lapsen alipainon välillä olisi yhteys. 

Mitkä ovat tyypillisimmät allergiat?

Teoriassa on mahdollista olla allerginen mille tahansa aineelle. Kaikista tavallisimmin oirehtivat alueet, joihin allergian laukaisevat tekijät vaikuttavat, voidaan jakaa muutamaan pääryhmään. Näitä ovat mm. hengitystiet, kontakti, ruoka- sekä lääkeaineet.

Hengitystie

Hengitysteihin vaikuttava allergia laukaisee oireen hengittäessä, aiheuttaen hyperaktiivisen reaktion.

Tällaisia tapauksia ovat mm.:

  • Siitepöly. Kasvien tuottama siitepöly saattaa aiheuttaa epämiellyttäviä oireita monille ihmisille, jotka kärsivät allergiasta. Näkymättömät hiukkaset liikkuvat ilman mukana ja takertuvat moniin pintoihin niin, että niitä on vaikea välttää

  • Home. Homehiukkaset, joita home vapautta, voivat aiheuttaa allergisia reaktioita, etenkin kostealla säällä sekä sadonkorjuu aikaan

  • Eläimen hilse. Kotieläimet saattavat aiheuttaa oireita allergisille. Kun eläin rapsuttaa itseään, levittää se samalla näitä hiukkasia turkistaan ilmaan, jotka siten siirtyvät hengitettäväksi

  • Pölypunkit. Mikroskooppiset punkit menestyvät lämpimissä kodeissa, ja ne pystyvät elämään irtoavassa ihossamme sekä hiessä ja liikkuvat hengityksen mukana. Niiden uloste on hyvin kuivaa, joten sitä on helppo hengittää sisään hengitysteihimme.

Kontakti

Kun ihosi on suorassa kontaktissa aineallergeenin kanssa, immuunijärjestelmä pyrkii taistelemaan sitä vastaan, kuin se olisi infektio, ja näin aiheuttaa lukuisia oireita.

Kontaktiallergeeneja ovat mm.:

  • Lateksi. Ärsyyntynyt kosketusihottuma on kaikista tyypillisin allergiareaktio lateksituotteisiin liittyen. Tästä aiheutuu kutiseva ihottuma iholle.

  • Hyönteisen puremat ja pistot. Pistoskohta turpoaa ja kutisee. Tämä allergeeni saattaa johtaa anafylaktiseen  reaktioon harvalle ihmisistä ja näin koitua hengenvaaraksi.

Ruoka

Mikäli keho tuottaa liikaa IgE -vasta-ainetta, tietyn ruoka-aineen nauttimisen seurauksena, voi tämä laukaista monenlaisia oireita, riippuen siitä missä kohdassa kehoa reaktio tapahtuu.

Ruoat, jotka usein laukaisevat reaktion ovat mm.:

  • Hedelmät

  • Kananmuna

  • Pähkinät

  • Merenelävät

Lääkkeet

Jokaisella lääkkeellä on potentiaalinen mahdollisuus aiheuttaa sivuoireita käyttäjälleen. Siitä huolimatta, ainoastaan harvalle ihmiselle, se aiheuttaa allergisen reaktion, kuten ihotulehduksen tai kuumeen tapaiset oireet.

Allergisen reaktion aiheuttavia lääkkeitä ovat tavallisesti:

  • Antibiootit

  • Anestesialääkitys

  • Röntgendiagnostiikkaan käytettävät kontrasti-injektionesteet

Miksi allergiatapaukset ovat lisääntyneet?

On olemassa lukuisia teorioita siitä, miksi allergiatapaukset ovat kasvussa, mutta tarkkaa syytä ei olla vielä pystytty tunnistamaan.

Vallalla olevat teoriat liittyvät saasteisiin, vähentyneeseen aikaiseen siedätykseen (Hygieniaolettama) ja muutokset ihmisen geeneissä, joka tekee meistä alttiimpia erilaisille allergioille.

Allergiat ovat lisääntyneet länsimaissa sekä kehittyneissä maissa.  Tämä vahvistaa sitä teoriaa, että korkeat saastepitoisuudet ovat jonkinlaisessa roolissa diagnosoitujen allergioiden  kasvussa. On myös uskottu, että atooppisten tapausten kasvu johtaa myös itse allergioiden kasvuun. Siitä huolimatta, muutokset ihmisten genetiikassa vie useita vuosia, joten nykyinen allergioiden kasvua ei voi yksistään selittää allergeenisten geenien lisääntymisellä.

Hygieeniaolettama on rakennettu sen ajatuksen varaan, että nykypäivänä emme ole enää altistuneita samalle määrälle bakteereita varhaisessa lapsuudessa kuin aikaisemmin. Tämän on uskottu johtuvan antimikrobisten aineiden käytön lisääntymisessä kodinhoidossa sekä teollisessa siivouksessa, sekä pienten lasten ja kotieläinten välisen kontaktin vähenemisestä.

Jotta kehomme pystyisi rakentamaan tarvittavan vastustuskyvyn, yksi teoria esittää, että meidän on oltava kontaktissa näiden elementtien kanssa aikaisessa vaiheessa elämäämme. Tutkimukset pyrkivät myös löytämään vastauksia kysymyksiin, jotta tieto allergioiden aiheuttajista voisi parantaa allergian hoitoon liittyvien hoitomuotojen kehittämistä.