Mikäli epäillään, että olet allerginen jollekin aineelle, sinut saatetaan ohjata allergiatesteihin.

Testejä voidaan tehdä monilla eri tavoin. Lääkäri tai allergioihin erikoistunut hoitaja arvioi, mikä tapa soveltuu sinulle parhaiten.

Tuloksista riippuen, sinulle annetaan ohjeet, kuinka vältellä allergian laukaisevia aineita tai tilanteita. 

Ihopistokoe eli prick-testi

Tämän tyyppistä testiä voidaan käyttää useiden eri tyyppisten allergioiden vahvistamiseen, mukaan lukien ruoka-allergiat sekä allergiat, joiden oireet syntyvät kun allergeeneja hengitetään sisään.

Testiä voidaan käyttää sekä lapsilla että aikuisilla ja testi suoritetaan tavallisesti käsivarren sisäosaan. Joissakin tapauksissa testi saatetaan myös suorittaa yläselkään.

Pieniä kivuttomia pistoja tehdään testattavalle alueelle, jonka jälkeen pieni määrä eri allergeeneja päästetään ihokosketukseen. Jokainen pistokohta merkitään omalla koodilla, jotta pystytään selvittämään, mikä allergeeni aiheuttaa reaktion.

Mikäli iho reagoi allergeeniin, kohta ihossa saattaa muuttua punaiseksi ja siihen saattaa ilmestyä kohouma. Iho alkaa myös kutista. Ammattilainen pystyy lukemaan koetulokset noin 15 minuutin kuluessa ja kertomaan mikäli sinulla on allergia. Kokonaisuudessaan testaus kestää tavallisesti noin 40 minuuttia.

Verikoe

Verikoe otetaan, jotta voidaan selvittää immunoglobuliini E (IgE) vasta-aineiden määrä veressä. IgE-vasta-aineita syntyy elimistössä allergisen reaktion yhteydessä.

Veri lähetetään laboratorioon, jossa spesialisti käy tulokset läpi. Yleensä laboratoriotulokset on saatavilla 7-14 päivän kuluessa.

Tällä testillä ei voida selvittää, kuinka vakava allergia on. Tästä syystä testiä ei voida käyttää anafylaktisen reaktion riskin mahdollisuuden selvittämiseen.

Kosketustesti (epikutaanitesti)

Kosketustestillä dermatologi tutkii, mikä allergeeni aiheuttaa ihoreaktion kuten ekseeman tai ihotulehduksen.

Testissä käytetään pieniä alumiinikupuja, joihin jokaiseen on lisätty mahdollista allergiaa aiheuttavaa allergeenia. Kuvut kiinnitetään kiinnitysteipeillä paljaalle selän iholle.

Alue, jolle testi tehdään, tulisi parhaassa tapauksessa olla terve ekseemasta. Usein myös saatetaan ohjeistaa pitämään tauko erilaisista steroidirasvoista tai -tableteista, koska nämä saattavat piilottaa mahdollisen reaktion.

Testi yleensä pitää sisällään tyypillisimmät allergeenit, kuten myös sellaiset allergeenit, jotka tuot mukanasi kotoa tai työpaikalta. Tällaisia saattavat esimerkiksi olla kosmetiikka, pesuaineet tai muut tarvikkeet.

Testilappuja pidetään kiinni ihossa noin 48 tuntia, jonka jälkeen ammattilainen poistaa ja tutkii testin tulokset. Ihoreaktio esiintyy tavallisesti ärsyyntyneenä ja kutisevana ihona.

Ruoka-altistustesti

Tämän tyyppistä testiä saatetaan käyttää, mikäli verikoe tai prick-testi eivät ole tuottaneet tarvittavia tuloksia.

On kuitenkin olemassa vaarana, että tämän tyyppinen testi aiheuttaa vakavanlaatuisen reaktion, joka vaatii välitöntä lääkärin hoitoa. Tästä syystä testi yleensä suoritetaan lääkärin valvonnan alaisena, jolloin oikeanlainen hoito on nopeasti saatavilla, tilanteen niin vaatiessa.

Testin aikana mahdollista allergisoivaa ainetta tarjotaan potilaalle syötäväksi. Testi aloitetaan pienillä määrillä, jolloin reaktion ei pitäisi ilmetä vakavana. Potilasta seurataan tietyn ajan, ennen uuden ruoka-annoksen tarjoamista. Mikäli oireita ei ilmene, annetaan toinen annos.

Mikäli oireita ilmenee testiä tehdessä, se lopetetaan välittömästi.

Testi voidaan suorittaa lukuisilla eri tavoilla:

  • Avoin altistus. Tässä testissä, niin potilas kuin lääkärikin tietävät mitä allergeeniä testataan. Tätä testiä käytetään silloin, kun potilaan oma mieliala ei todennäköisesti vaikuta lopputulokseen.
  • Osittain sokkoaltistus. Tällaisessa testissä vain lääkäri tietää, mitä allergeenia testi sisältää.
  • Kaksoissokkoaltistus, lumelääke-kontrolloitu altistus. Allergisoivaa ruoka-ainetta käytetään samanaikaisesti lumelääkkeen kanssa, jolloin niin lääkäri kuin potilaskaan eivät tiedä kumpaa ainetta potilas on nauttinut. Tällä tavalla pyritään saamaan objektiivinen tulos, johon ei ole vaikuttanut lääkärin tahattomat merkit kuin potilaan jännittyneisyyskään.  

Oire/ruokapäiväkirja

Toinen tapa, jolla voidaan identifioida allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet, on pitää ruoka- tai oirepäiväkirjaa. Päiväkirjassa kirjataan ylös seuraavat seikat:

  • Nautittu ruoka ja juoma
  • Aika, jolloin ruoka ja juoma on nautittu
  • Tilanteet, joiden aikana ruoat ja juomat on nautittu
  • Mahdolliset oireet ja niiden kesto
  • Oireisiin käytetty hoito
  • Kuinka hoito vaikutti oireisiin

Ruokapäiväkirjaan on tarkoitus kirjata ylös mahdolliset eri ruoka-aineiden ja oireiden yhteys. Lääkäri käyttää näitä tietoja arvioidakseen parhaimman hoidon allergiaan sekä antaa ruokavalio-ohjeistuksen. Tällä tavalla voit muuttaa ruokavaliotasi sellaiseen suuntaan, että jatkossa epämiellyttävät allergiset reaktiot olisi mahdollista välttää.

Sivu on viimeksi tarkastettu:  08.03.2018